Kannanotto: Por­mes­ta­ri ei innosta kaikkia Enon­te­kiöl­lä – vii­si­tois­ta val­tuu­tet­tua vaatii, ettei por­mes­ta­ria edes har­kit­tai­si

Historia: Pi­ka­luis­te­lun kul­tai­set vuodet osuivat 1960-lu­vul­le – Lapin Lukko oli ai­koi­naan Suomen joh­ta­via luis­te­lu­seu­ro­ja ja kas­vat­ti monta olym­pia­edus­ta­jaa

Koronarajoitukset: Ko­ro­na­mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä pidensi ruo­ka­ra­vin­to­loi­den au­ki­olo­ai­ko­ja kol­mel­la tun­nil­la – mi­nis­te­reil­lä haluja jatkaa ra­joi­tus­ten ke­ven­tä­mis­tä myös esi­mer­kik­si teat­te­reis­sa ja kun­to­sa­leil­la

Me­ri-La­pin kau­pois­sa on hyvä va­li­koi­ma lin­nun­ruo­kaa – näitä tuot­tei­ta ei saa lin­nuil­le antaa

Kaupan linnunruoka auttaa siivekkäitä kovien pakkasten yli.

Tiaiset viihtyvät rasva/siemen-pötkyjen kimpussa. Talitiaisten seurana sinitiainen (alimpana).
Tiaiset viihtyvät rasva/siemen-pötkyjen kimpussa. Talitiaisten seurana sinitiainen (alimpana).

Meri-Lapin kuluva talvi on jo näyttänyt ankarimpia puoliaan pakkasten hätyytellessä 30 asteen rajaa ja jäätävän viiman tuodessa säähän ikävät lisukkeensa.

Muutaman gramman painoisen hippiäisen selviytyminen pohjoisen tulipalopakkasissa on ihme, mutta enimmät niistä menehtyvätkin ennen armahtavaa kevätaurinkoa.

Kiertelin hiljattain isojen kauppojen linnunruokaosastoja kartoittaakseni tarjonnan laajuutta. Marketeissa on tänä päivänä hyllymetreittäin erilaisia siemen-, pähkinä- ja rasvaseoksia, joiden tuotteistaminen on  mennyt takavuosiin verraten hurjasti eteenpäin. Ennen siivekkäiden talvinälkään vastattiin kauraryynein, leivänmurusin – jopa kinkunrasvoin. Mainitut appeet ovat kuitenkin haitallisia linnuille; ne ovat suoraan sanoen kiellettyjen listalla. Kauraryynit, leivänmurut ja riisi vettyvät pilalle ja ovat vaaraksi lintujen ruuansulatukselle. Kinkunrasva puolestaan on liian suolaista. Pilaantunuttakaan evästä ei saa syöttää.

Siispä kaupan hyllyjen väliin shoppailemaan!  Suosituimpaan sarjaan kuuluvat auringonkukansiemenet, joita ruokintaympäristön siisteyttä ajatteleva ruokkija ostaa kuorittuina. Roskattomuuden lisäksi toinen etu on se, että linnut voivat hyödyntää siemenet kokonaan. Erikokoisissa pusseissa on myytävänä myös kauraa ja siemensekoituksia. Kauraa saa kuorittunakin. Auringonkukansiemeniä sai ennen jopa parinkymmenenkilon säkeissä. Taannoisella kartoitusreissullani havaitsin suurimman auringonkukkasiemenpakkauksen kooksi neljä kiloa.

Maapähkinä hyvää talviruokaa

Hyvää talviruokaa ovat myös maapähkinät. Ne olisi hyvä hankkia murskattuina (pähkinät voi toki murskata itsekin). Maapähkinä maistuu käytännössä kaikille ruokavieraille, mutta kokonaiset ja puolikkaatkin pähkinät jäävät pienimmiltä ja hentonokkaisimmilta linnuilta syömättä.

Erittäin hyviä tiaisten ja tikkojen ruoka-aineksia ovat rasvan ja siementen sekoituksesta valetut pötkyt, joiden mukana tulee useimmiten tiheäsilmäinen muoviverkko, joka pitää paketin koossa ja auttaa esimeriksi tiaisia pysymään herkussa kiinni. Uusi tuttavuus minulle oli hyllystä löytämäni rasvasiemenseos, jonka sekaan oli lisätty hyönteisiä; pikku pörriäisiä ilmoitettiin olevan tuotteessa 2,5 %.

Rasvasiemenseosten pakkauskoot vaihtelivat 600 grammasta aina puoleentoista kiloon. Runsaasti tiaisia vilisevillä paikoilla tuo suurinkin paketti hurahtaa parissa päivässä. Kolmanneskilon painoinen rasvakäpy riittää ehkä pitempään, sillä olen havainnut sen pikkusiivekkäille kovin hankalasti hyödynnettäväksi. Liki joka paikkaan pääsevä orava tekee kyllä rasvakävystäkin selvää, vaikka vinhasti narun päässä pyörivä herkku pistää kurren pään sekaisin.

Talipallot ovat ruokkijaystävällisiä, kun ne saa nopeasti sitaistua oksaan solmittuun naruun killumaan. Himoruokkijalle on kehitelty kuuden pallon vetoisia ruokintakehikoita, joissa syöntihollille tupsahtaa loppuun kalutun tilalle aina uusi pallo kuin lottokoneesta.

Pihamaan koristus on vanha kunnon kauralyhde, joita on talven mittaan ollut saatavissa ainakin parhaiten varustelluista marketeista. Lyhdeappeelle hanakoita lintuja ovat etenkin punatulkut ja viherpeipot- pikkuvarpunenkin pyrähtää lyhteeseen kauransiemeniä napsimaan.

Talviruokinnan voi aloittaa vielä keskitalvellakin, mutta kannattaa muistaa, että hyvin alkuun saatettua ruokintaa ei pitäisi lopettaa oman innostuksen tyssätessä ennen lumien sulamista. Jos naapuri jatkaa omaa ruokintaperinnettään, linnut pääsevät ruokintakatkosta tai -lopetuksesta säikähdyksellä. Omakotitaloja käsittävissä taajamissa lintujen talviruokinta on höyhenväen kannalta turvattu asia, sillä yhden ruokintapaikan sulkeutuessa, toinen on monesti jo näköyhteyden päässä. Linnut ovat opportunisteja, eli syövät sieltä mistä helpoiten saavat!  Pihapiirin lintujen seuraaminen tuo vaihtelua talven keskelle.

FAKTA

Keskitalven lintulautavieraita Meri-Lapissa:

harmaapäätikka (viime vuosien tulokas), peippo (harvalukuinen ruokavieras), käpytikka, talitiainen,

pikkutikka, sinitiainen,

mustarastas, hömötiainen (suuresti vähentynyt laji),

närhi, töyhtötiainen,

varpuspöllö (väijyy pikkulintuja + myyriä), kuusitiainen (kateissa/vaeltanut pois),

harakka, puukiipijä (harvalukuinen ruokavieras),

varis, varpunen,

pähkinähakki, pikkuvarpunen,

viherpeippo, punatulkku,

keltasirkku, varpushaukka (saalistaa pikkulintuja+myyriä),