Tein matkan Itä-Suomeen ja Lappiin saadakseni tilannekuvaa suunnitelmillemme. Kävin 78 eri palaveria virkamiesjohdosta ja yrittäjiin. Neuvottomuus oli lähes kaikissa läsnä, vaikka samat alueet olivat aikanaan viihdealan elinvoiman ja kaupallisuuden keitaita.
Ministeri Rydmania höykytettiin kynsijupakassa ja ministeri Puistolta vaaditaan nyt yritystukien leikkaamista. Se olisi virhe! Raha on talouden polttoaine, joka pitää kohdistaa oikein. Kulttuurin yli miljardin rahoituksesta iso osa on hävinnyt tehottomuuteen tai ulkomaisen pörssitalouden hyödyksi. Hyvinvointivaltion tunnistaa siitä, että sillä on vireät "turhuuksien" markkinat kasvattamassa taloutta, virkistämässä mieliä ja siirtämässä kulutusta elinvoimaksi.
Julkiset resurssit tulee kohdistaa sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurinta. Viihteen positiivisia työvoima-, elinkeino-, kulttuuri-, viestintä- ja sosiaalipoliittisia vaikutuksia voi syntyä vain huomioimalla koko kansakunnan tarpeet. Talouskasvumme on EU:n heikoin, koska neljä keskeistä keinoa ovat yhä käyttämättöminä.
Arvottamalla yritykset todelliseen arvoonsa, niiden rahoitus-, investointi- ja työllistämisedellytykset nelinkertaistuvat.
Ohjaamalla työttömyyden ja toimettomuuden rahoittamisen resurssit STM:stä TEM:iin työn ja osaamisen rahoittamiseksi.
Kehittämällä viestinnän ja tarjonnan diversiteettiä, niin että kansalaisten satojen miljardien nettovarallisuus saa mielekästä kuluttamista kaikkialta Suomesta.
Suuntaamalla nykyiset tuet uuden ajan tuotantotalouden kehittämiseksi.
Pieni kielialue ei pysty vastaamaan globaalien jättien miljarditaseisiin. Menestyksen kulmakivi on yhteiseen hiileen puhaltava yhteiskunta. Valtioneuvoston kesäkuussa antama luovan talouden kasvustrategia antaa toivoa, mutta senkin esteenä voi olla poikkeuksellinen halukkuus polarisoida tunteita ja totuttua järjen edelle.
Tarjonta luo suurimman osan kysynnästä ja siitä viestiminen ovat kasvun ydintä. Niiden rahoittamiseksi on mittava lista esteitä. Myös yrityksen ahdinko on este. Järjestelmät eivät piittaa, aiheuttiko ahdingon korona, sota vai virheellinen elinkeinopolitiikka. Ne toimivat eilisen säännöillä, vaikka kasvun ja yritysten fokus on huomisessa.
Vientilotto ja odotus uudesta Nokiasta ovat utopiaa, mutta jos 50 000 kasvuhaluista yritystä pystyisivät palkkaaman ja varustamaan keskimäärin kaksi uuden talouden osaajaa, niiden tuottavuusvaikutus Suomelle olisi Nokiaa suurempi.