Joku viisas on sanonut, että aitojen rakentaminen johtaa fasismiin. Aidan toisella puolella ovat hyvät ihmiset ja toisella puolen pahat.
Ihmisten jakamisesta pahoihin ja hyviin ei ole kuin kukon askel fasistiseen maailmankatsomukseen. Fasismissa hyvät yli-ihmiset on luotu hallitsemaan ja vastaavasti massojen oikeuksia on lupa rajoittaa.
Hälytysmerkkejä vaarallisesta kehityksestä näkyy joka puolella. Ukrainan sota rakennuttaa aitoja ja keskustelu ilmapiiri on tunkkainen. Maassa ei saa olla kuin yksi mielipide, joka vaatii aina vain lisää aseita Ukrainaan.
Suomenkin satsaukset Ukrainan sotaan ovat kolmen miljardin euron luokkaa. Mistä euroja riittää Suomessakin sotimiseen?
Sotaintoilijoiden ja rauhan puolesta puhujien välille rakennetaan aitaa. Rauhan kannattajat leimataan putinisteiksi, joita lehdistössä on lupa syrjiä.
Ennen oli itsenäisiä lehtiä, jotka voivat valita linjansa myös mielipidesivujen osalta. Nyt muutamat suurkustantamot omistavat valtaosan lehdistä ja määräävät niiden linjat, joista ei saa poiketa. Suomen lehdistö on yksimielinen, keskustelu on vaiennettu. Onko olemassa joku "mediapol", joka hallitsee Suomen lehdistöä?
Lehdistö on avainasemassa matkalla fasismiin. Kun lehdistö alkaa rajoittaa keskustelua ja mielipiteitä, se on kuin porttien avaus fasismille – täällä ei ole tilaa väärille mielipiteille. Siitä se tie avautuu oikeaan yli-ihmisten yhteiskuntaan.
Tapio Heikkilän kirjoitus "Sota vai rauha" (LK 6.5.) oli mielenkiintoinen poikkeus Lapin Kansan linjasta. Kiitos siitä lehdelle.