Rovaniemestä on kehittynyt viime vuosina ruokakaupunki. Ei ole kovin pitkä aika, kun kaupunki oli monessa mielessä ravintoloiden takapajula ja hiihti vastaavan kokoisten kaupunkien perässä.
– Kun muutin tänne takaisin kymmenen vuotta sitten, se oli kulttuurishokki, Roka-ravintoloiden yrittäjä Sanna Kuusisto muistelee.
– Sen jälkeen kehitys on ollut valtavaa.
Rovaniemen ravintolat voivat nykyisin erikoistua aiempaa kapeampien asiakasryhmien palveluun. Esimerkiksi Rovaniemen keskustassa on pian vuoden ajan toiminut kasvisruokaa tarjoava Woodss.
– Kaupunkilaiset ja turistit ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, keittiömestari Hanna Taavettila kiittelee.
Kasvisruokatarjonta lisääntyy perjantaina, kun Hostel Kodin kylkeen avautuu kasvispainoitteinen ravintola Nabo, jossa tosin on myös liha- ja kalaruokia.
Keittiömestari Jari Brandt kertoo, että tavoitteena on palvella kasvissyöjiä ja vegaaneja hyvin, ei vasemmalla kädellä. Brandt uskoo, että tupa on usein täysi ainakin talvella, jolloin turisteja kaupungissa riittää. Esimerkiksi intialaiset matkailijat suosivat lähes pelkästään vegeruokaa.
Kesä, kevät ja syksy ovat vielä arvoituksia, kun kysyntä nojaa enimmäkseen paikallisiin. Varasuunnitelmia on jo mietitty.
"Paikalliset tuovat leivän"
Harva ravintola pärjää pitkän vuoden pelkillä matkailijoilla. Kuusistolla on kaksi Roka-ravintolaa: pienempi Ainonkadulla, isompi Koskikadulla.
– Emme eläisi turismilla. Paikalliset asiakkaat ovat meille selkäranka, hän sanoo.
Napapiirillä, Santa’s Hotelsin iglukylän vieressä sijaitsevalla uudehkolla Arctic Eye -ravintolalla ei juuri paikallisia käy.
– Toivomme paikallisia asiakkaiksi. Vaikka sesonkina on kiire, silloinkin on tilaa kaikille, sanoo Juulia Tapaninen, myynnin ja vastaanoton päällikkö.
Keskustan ravintoloillakin on toiveissa paikalliset. Arctic Light Hotellin yhteydessä oleva Arctic Restaurant tarjoaa skandinaavista ruokaa. Talvella ravintola on täynnä matkailijoita. Hiljaisempina aikoina ravintolassa asioi paikallisia kanta-asiakkaita mutta lisääkin mahtuisi.
– Haluamme korostaa, että olemme helposti lähestyttävä paikka. Vaikka meillä on tässä hieno hotelli, ravintolaan voi tulla rennosti, keittiömestari Matti Eemeli Seitamo sanoo.
Kuvattavaa ruokaa
Cafe & Bar 21 saa moneen taipuvalla konseptillaan ravintolan usein täyteen pelkästään paikallisista asiakkaista. Silti työtä pitää tehdä jatkuvasti, sanoo Pekka Makkonen, yksi ravintolan yrittäjistä.
Kaupunkiin tulee koko ajan uusia opiskelijoita.
– Haluamme kehittyä, olla trendikkäitä ja aallon harjalla, Makkonen sanoo.
Esimerkiksi annosten ulkonäköön ja kuvattavuuteen kiinnitetään huomiota. Kuvien toivotaan leviävän Instagramissa, jotta ruoka markkinoi itse itseään.
Turismi on tärkeää myös paikallisvetoiselle ravintolalle.
– Turismi täyttää ravintolan tasaisesti koko päiväksi, sillä turistit syövät myöhemmin kuin paikalliset.
Yhteismarkkinointia tarvitaan
Nabon ravintolapäällikkö Annika Uurtamo ja Hanna Taavettila kehuvat ravintoloiden yhteishenkeä Rovaniemellä. Ne esimerkiksi hyödyntävät toistensa osaamista tilaamalla tuotteita ristiin rastiin.
Ravintoloiden on tehtävä vielä enemmän markkinointia yhdessä saadaakseen Rovaniemen ruokaviestiä eteenpäin.
– Osaamme tehdä trendikästä ja muodikasta ruokaa. Tarvitaan yhteisponnisteluja, että viesti kuuluu, Kuusisto sanoo.
Ruoka osaksi Lapin matkailustrategiaa
Ruokakulttuuri on ottanut isoja harppauksia eteenpäin koko Lapissa, sanoo projektipäällikkö Kristian Sievers Lapin liitosta.
– Rovaniemellä on määrällisesti eniten ravintoloita, mutta korkeatasoisia kohteita tulee muuallekin, myös isojen keskusten ulkopuolelle, Sievers toteaa.
Hän mainitsee yhtenä esimerkkinä Posiolla sijaitsevan ravintola Tapion.
Joulukuussa valmistuvassa uudessa Lapin matkailustrategiassa ruokamatkailu on yksi esiin nousevista teemoista.
Ruoka olisi yksi tekijä, jolla saataisiin piristettyä kevään, kesän ja syksyn matkailua.
– Lumettoman ajan matkailija kiertää usein eri kohteissa. Ohjataan hyvien ruokatuotteiden pariin eli hyviin ravintoloihin, hyviin taukopaikkoihin ja jaetaan tietoa siitä, missä voi tehdä ruokaan liittyviä retkiä, Sievers visioi.
Ruokamatkailun kehittämisellä on mahdollista luoda myös uutta kysyntää omalle lähiruoalle, kuten järvikaloille, puikula-perunalle ja metsän eri superfood-tuotteille.
Sievers ei silti usko, että ruoasta tulee Lapin päänähtävyys, mutta ruoka voi olla elämyksellinen osa matkailukokemusta.
Rovaniemeläiset ravintolat toivovat saavansa paikallisia liikkeelle, kun kaupungissa käynnistyy Smaku-festivaali (4.-16.11.). Smakussa yhdeksän rovaniemeläisravintolaa esittelee toimintaansa tarjoamalla normaalia edullisempia maisteluannoksia kahden viikon ajan.
Esimerkiksi Arctic Restaurant ei tee tapahtumalla voittoa lainkaan, se on puhdasta markkinointia.
– Hinnalla katamme vain raaka-ainekulut ja kokin palkan, Matti Eemeli Seitamo kertoo.
Woodssin Hanna Taavettila kertoo, että heillä käy säännöllisesti uusia, paikallisia asiakkaita, jotka eivät ole edes tienneet heidän ravintolansa olemassa olosta.
Smaku-tapahtuma ja sen kaksikielinen nimi ovat lähtöisin Porvoosta, jossa se järjestettiin ensi kertaa vuonna 2016. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta.
– Jotkut ottavat tehtäväkseen kiertää kaikki ravintolat. Ihmiset puhuvat, että oletko jo maistanut sen ja sen, tapahtuman tuottaja Laura Pulkkinen sanoo.
Rovaniemen Smaku huipentuu päätapahtumaan Tiedekeskus Pilkkeessä 16. marraskuuta kello 13–18, jolloin kaikki mukana olevat ravintolat ja kahvilat ovat saman katon alla maistattamassa annoksiaan.
Pulkkisen mukaan vielä ei ole päätöksiä siitä, saako marraskuun Smaku jatkoa tulevaisuudessa.