Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotietojen mukaan marraskuussa hukkui kuusi ihmistä.
Hukkumisista kaksi tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena. Lapissa tapahtui yksi hukkumiskuolema, kun mönkijänkuljettaja vajosi jäihin Posiolla.
Neljässä hukkumistapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 16 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, SUH kertoo. Joka kolmas jäihin vajoaminen liittyy ajoneuvoon.
Tammi-marraskuussa hukkuneiden kokonaismäärä on nyt 91.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain noin 100–150 ihmistä, joista noin puolet yleensä kesäkuukausien aikana.
Marraskuu oli isossa osassa Lappia talvinen, kun taas muualla maassa lämpötila pysytteli plussan puolella.
Tämä näkyy jäätilanteessa, jossa on isoja vaihteluja, myös Lapin alueella. Kilpisjärvellä mitattiin 9. joulukuuta jäänpaksuudeksi 33 senttimetriä. Lokan tekojärvellä Sodankylässä mitattiin 36-senttinen jääpeite jo 30. marraskuuta.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) jäänpaksuusmittauksia tehdään kymmenen päivän välein. Jäähavaintoja voi seurata Järviwiki-palvelussa.
Lapissa on mitattu monessa muussakin paikassa noin 30 sentin jäänpaksuuksia ja ihmiset ovat voineet mennä jäälle turvallisin mielin.
Ivalossa avattiin jalankulkureitti Ivalojoen jäälle jo 4. joulukuuta.
Rovaniemellä kaupunki ja Lapin pelastuslaitos sen sijaan varoittivat 1. joulukuuta, että Rovaniemellä jäätilanne on erittäin heikko ja jäälle meneminen on hengenvaarallista.
– Suomi on maantieteellisesti pitkä maa ja jääolosuhteissa on suurta vaihtelua eri alueilla, SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen muistuttaa tiedotteessa.
– On tärkeää muistaa, ettei pakkaskeli tai kalenterin vaihtuminen takaa jään turvallisuutta.
Suuressa osassa Suomea jääpeite on vasta muodostumassa tai sitä ei ole lainkaan.
Teräsjäätä pitää olla vähintään kymmenen senttimetriä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen teräsjään.
SUH korostaa, että turvallisen jäällä liikkumisen perusta on jään tunteminen, riskien tunnistaminen ja oikea varustautuminen.
– Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi pettää tutuissakin paikoissa. Oikea varustautuminen on välttämätöntä ja turvavälineiden käyttö kannattaa opetella etukäteen, Hiltunen sanoo.
Hiltusen mukaan vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit.
– Jäälle ei tule lähteä yksi. Ja mukana tulisi olla jään kantavuutta testaava jääsauva sekä vesitiiviisti pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja puhelin.
Useimmat hukkumiset tapahtuvat tutuissa vesistöissä lähellä rantaa. SUH korostaa, että oikeilla turvallisuuskäytännöillä ja ennakoinnilla suurin osa näistä tapaturmista olisi vältettävissä.
SUH muistuttaa, että jääolosuhteet voivat muuttua ratkaisevasti jo muutaman metrin matkalla. Siksi varautuminen ja oikea varustautuminen on nyt erityisen tärkeää.
Vinkkejä turvalliseen jäällä liikkumiseen
Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa.
Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään.
Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.
Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla.
Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.