Yhdistääkö meitä suomalaisia muu kuin Sanna Marinin haukkuminen? Yli vuosi pääministerikautensa päättymisen jälkeen hän on yhä kiistatta kansainvälisesti Suomen tunnetuin henkilö kotimaansa ulkopuolella.
Viimeksi kaksi viikkoa sitten Marin puhui tasa-arvon tärkeydestä 60 000:lle New Yorkin Central Parkissa osana festivaalia, jonka teemana olivat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja köyhyyden vastainen taistelu.
Tämä oli näyttävä julkinen paluu kaupunkiin, jossa hän vain reilua vuotta aiemmin vastaanotti kunniatohtorin arvonimen New Yorkin yliopistolta ja puhui kestävästä kehityksestä 30 000 vastavalmistuneen opiskelijan ja kutsuvieraiden edessä legendaariselle Yankee Stadiumilla. Keskuspuiston festivaalitapahtumassa Marinin kanssa lavalla nähtiin muun muassa Coldplayn solisti Chris Martin ja Post Malone.
Yhdysvalloissa kohtaa toistuvasti vahvoja reaktioita, kun kertoo ex-pääministerimme henkilöön menevästä arvostelusta tulleen Suomessa suosittu kansallislaji. Amerikkalaiset näkevät Marinin edustavan kaikkea sitä, miksi monet heistä pitävät Suomea yhteiskuntamallina, johon Yhdysvaltojenkin tulisi pyrkiä.
Marinin kohtaama kritiikki tulee heille yllätyksenä. Monen on vaikea ymmärtää, miksi pieni ja olemattoman globaalin painoarvon omaava maa haluaa latistaa Marinia, joka on eittämättä maansa ainoana todellinen globaali mielikuvalähettiläs.
Suomesta on lyhyen historiansa aikana tullut vähän koko maailman tuntemiksi nousseita henkilöitä. Muutamat urheilijat ja muusikot ovat olleet lajifaniensa tunnistamia, mutta nykyajan hengen mukaisia, kaikki raja-aidat ylittäviä julkisuuden henkilöitä ei ole ollut ennen Marinia.
Onko niin, että asiallisuutta ja vakavuutta arvostavat suomalaiset eivät ole vielä havahtuneet aikaan, jossa turhasta julkisuudesta syytetty Kim Kardashian saa aikaan rikosoikeuden uudistuksen tai jossa pinnallinen pop-tähti Taylor Swift saa yhdellä some-postauksellaan 400 000 henkilöä suuntaamaan Yhdysvaltain vaaliviranomaisten sivustolle, jossa rekisteröidytään äänestäjäksi marraskuun presidentinvaaleissa? Ihmisoikeudet ja demokratian vahvistaminen ovat vasemmistolaisia teemoja.
Elämme maailmassa, joka ei enää aseta eri odotuksia ja rajoituksia viihteen, yrityselämän, taiteen tai politiikan tekijöille. Oleellisinta on henkilö ja hänen tunnettuutensa. Jos sinua ei tunneta, et ole olemassa. Jos sinut tunnetaan, sinulla on tunnettuutesi verran vaikutusvaltaa, joten et voi koskaan olla liian tunnettu.