Metsänhoidon tutkimusprofessori (Luke) Pasi Rautio toistaa (LK 14.12.) samoja virheellisiä uskomuksia kuten aiemminkin. Väite, ettei Lapissa riittäisi valoa männiköiden uudistumiselle pitkän valoisan kesän aikana, vaikuttaa omituiselta.
Hyvästä uudistumiskyvystä on paljon tutkittua tietoa, mutta jos sitä ei usko, kannattaa käydä katsomassa suojelualueilla luonnonmetsien kehitystä. Elleivät ne uudistuisi, Lapista olisivat männiköt loppuneet jo ennen metsätalouden alkua, kun salaman sytyttämät metsäpalot ja myrskytuhot ovat harvinaisia luonnonmetsissä.
Sen sijaan metsien toistuvilla alaharvennuksilla ja alikasvosten raivauksella työskennellään luonnon kehitystä vastaan ja vaikeutetaan niiden uudistumista. Toisin kuin Rautio väittää, Lapissa tehtiin 1950-luvulle asti yleisesti tukkipuiden poimintahakkuita eli yläharvennuksia ja metsät säilyivät metsinä. Valitettavasti sen jälkeen metsänomistajat pakotettiin tekemään avohakkuita.
Porojen syytteleminen männyn taimien tuhoutumisesta on aiheetonta.