Pääkirjoitus: Kylien ke­hit­tä­mis­sää­tiön al­ku­pää­omas­ta on tehtävä eri­tyis­ti­lin­tar­kas­tus, to­tuu­den sel­vit­tä­mien on kaik­kien etu

kolumni: Päi­vä­kir­ja: Re­ser­vi­läis­toi­min­ta tuo so­pi­vas­ti jän­ni­tys­tä ta­sai­seen arkeen

Ma­jak­ka­lai­va Kemi seilaa Kemin kult­tuu­ri­kes­kuk­ses­sa – Ma­jak­ka­seu­ra lah­joit­ti mu­seol­le aluksen läm­mit­tä­jän maa­laa­man öl­jy­vä­ri­tau­lun ikui­seen lainaan

Majakkaseuraa edustavat Pekka Väisänen (vas.) ja Juha Ylimaunu lahjoittivat Antero Forssin maalauksen majakkalaiva Kemistä museonjohtaja Tanja Kavasvuolle.
Majakkaseuraa edustavat Pekka Väisänen (vas.) ja Juha Ylimaunu lahjoittivat Antero Forssin maalauksen majakkalaiva Kemistä museonjohtaja Tanja Kavasvuolle.
Kuva: Jouni Valikainen

Raahelainen taidemaalari ja maalauksen opettaja Antero Forss työskenteli nuoruudessaan majakkalaiva Kemillä lämmittäjänä. Nuoren miehen mieleen jää ikuisesti marraskuun 11. päivä vuonna 1971.

Majakkalaiva joutui etelämyrskyyn, joka pääsi puhaltamaan laivan asemapaikkaa kohti Merenkurkusta saakka. Laiva irtosi ankkurin pettäessä asemapaikaltaan, ja hätä oli suuri kerrostalon korkuisten aaltojen keskellä.

Onni onnettomuudessa, että vuonna 1956 vanhan Kemin korvannut uusi Kemi oli moottoroitu eli se kulki omalla höyrykoneellaan. Forss sai koneen käyntiin toisen lämmittäjän kanssa ja laiva pääsi kuin pääsikin Kemiin suojasatamaan.

Forss ei nuorena miehenä osannut pelätä, mutta hän halusi ikuistaa tapahtuman maalaukseksi. Öljyvärityö myrskyssä seilaavasta majakkalaiva Kemistä syntyi 1975.

Pekka Väisänen toi näytille myös maalauksen majakkalaiva Plevnasta, jonka nimi vaihtui sijaintipaikan mukaan Kemiksi.
Pekka Väisänen toi näytille myös maalauksen majakkalaiva Plevnasta, jonka nimi vaihtui sijaintipaikan mukaan Kemiksi.
Kuva: Jouni Valikainen

Suomen Majakkaseura sai taulun omakseen tuntemattomalta lahjoittajalta.

– Kun Kemi-laiva on Kotkassa museolaivana, niin mielestäni tämä hieno maalaus kuuluu ilman muuta Kemiin. Olin yhteydessä kirjaston ja museon edustajiin, jotka suhtautuivat asiaan myötämielellä. Tätä voidaan pitää pysyvänä lainana Kemin museotoimelle, Suomen Majakkaseuran asiantuntija Pekka Väisänen kertoi lahjoittaessaan maalauksen museonjohtaja Tanja Kavasvuolle.

Samalla kertaa Väisänen toi kuvattavaksi myös maalauksen Kemissä majakkalaivana vuoteen 1955 toimineesta Plevnasta.  Plevna siirrettiin Merenkurkusta Kemin ulkopuoliselle matalikolle ja se sai nimekseen Plevna, joka 1933 suomalaistettiin muotoon Kemi.  Plevna on yksityisessä omistuksessa ja museo voi halutessaan taulusta kopion Kemin seuraksi.

Fotssin maalaus ei ole aiemmin ollut suuren yleisön nähtävillä.

– Maalauksen paikkaa ei ole vielä lopullisesti päätetty. Sen pitää olla sellainen, että mahdollisimman moni näkee taulun. Maalauksen viereen olisi hienoa saada tarinaa majakkalaivojen historiasta, Tanja Kavasvuo toivoo.

Muiden majakkalaivojen tapaan aluksen nimi vaihteli sen sijaintipaikan mukaan. Rauma sijoitettiin Kemiin 1956. Noin 2,5 meripeninkulmaa Rajamatalasta itään sijoitettu alus palveli Kemissä vuoteen 1974 saakka. Kemin edustalla 1900-luvun alussa majakkalaivana on toiminut muutaman vuoden ajan myös Mäylä-alus.

Lähde: Otteita tulevasta kirjasta Perämeri - 500 vuotta meritietä pohjoiseen.