Eduskunnassa on kiivas riita hallituksen esityksestä, joka koskee työsopimusten määräaikaisuutta. Nykyisin laki vaatii määräaikaisuudelle perusteltua syytä, kuten sijaisuutta tai kausiluonteista työtä. Muutoksen jälkeen vuoden määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä ilman perusteltua syytä, jos edellisestä työsopimuksesta työntekijän kanssa on vähintään kaksi vuotta.
Sopimus ilman perusteltua syytä voitaisiin uusia kaksi kertaa vuoden sisällä. Sopimusten enimmäiskesto yhteensä on vuosi. Niiden välillä voi olla katkoja. Perusteetta tehtävät työsopimukset olisivat uusi keino käyttää määräaikaisuutta nykyisin vaaditun sijaisuuden, kausityön ja muun perustellun syyn rinnalle.
Siten lakiesitys lisäisi sekä määräaikaisia työsopimuksia että niiden ketjuttamista. Sitä hallituksen on mahdoton kiistää. Puolueiden naisjärjestöt ja oppositiopuolueet ovat kritiikissään oikeassa.
Lakiesitys mahdollistaa senkin, että muutaman kuukauden kuluttua työnantaja tekee samoissakin työtehtävissä toisen työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen jälleen ilman perusteltua syytä. Lain muutos suorastaan houkuttelee työnantajia käyttämään määräaikaisuuksia toistaiseksi voimassa olevien sopimusten sijasta.
Tasapainoa työnantajien ja työntekijöiden etujen ja tarpeiden välillä on tarpeen hakea. On vaara, että hallitus muutoin jääräpäisesti ajaa läpi hyvin haitallisen lain muutoksen.
Nykyisestä laista puuttuu selvä rajoitus perustellusta syystä tehtäville toistuville määräaikaisuuksille. Siten varsinkin terveydenhuollon, opetuksen ja kaupan alalla toistuvat sijaisuudet saattavat olla runsaita, jopa kymmeniä. Ne voivat seurata toisiaan välittömästi ja vaihtelevin välein jopa vuosien ajan.
Ruotsin työsopimuslaki tarjoaa vaihtoehdon. Se sallii hallituksen esityksen tavoin määräaikaisen työsopimuksen teon vuoden ajaksi ilman erityistä syytä (särskild visstidsanställning), mutta tiukemmin ehdoin kuin hallituksen lakiesitys. Perusteetta uusi työsopimus voitaisiin tehdä vasta viiden vuoden kuluttua edellisen perusteetta tehdyn sopimuksen päättymisen jälkeen hallituksen esittämän kahden vuoden sijasta.
Lisäksi Ruotsin laki rajoittaa määräaikaisuuksien ketjuttamista tehokkaasti. Määräaikaista palvelussuhdetta pidettäisiin toistaiseksi voimassa olevana silloin, kun työntekijä on ollut yli 12 kuukautta työnantajan palveluksessa toisiaan seuraavissa määräaikaisuuksissa.
Sopimusten katsottaisiin seuranneen toisiaan, jos ne ovat alkaneet kuuden kuukauden kuluessa edellisen päättymisestä.
Lakiesitys on ikävä esimerkki työnantajien kuviteltujen etujen ajamisesta seurauksista piittaamatta. Eduskunnan kyselytunnilla 12.3. ministeri Matias Marttinen (kok) vakuutti hallituksen tuovan lakiesityksen eduskuntaan perustellusta kritiikistä huolimatta.