Metsiemme puuston runkoihin perustuva Suomen hiilinielu näyttäisi olevan romahtamassa. Arvio perustuu Luonnonvarakeskukseen tuoreimpiin mittauksiin. Tässä laskentamme on eräs Euroopan tarkimpia ja pitkäaikaisimpia. Se perustuu jo 1922 aloitettuun valtakunnan metsien inventointiin (VMI).
Nieluromahdus voi tuottaa EU:n yhteisessä ilmastokamppailussa Suomelle miljardilaskun. Arvio juontaa ilmastopaneelin laskentaan, minkä mukaan olemme päästäneet enemmän hiilidioksidia ilmaan, kuin mihin olemme EU:n LULUCF-asetuksessa sitoutuneet. Metsien kasvun pikainen nopeuttaminen olisi nyt tärkeää.
Vielä tärkeämpää kuin maanpäälliseen puustoon sitoutunut hiili, on maaperän humukseen varastoitunut hiili, sekä pelloilla että metsissä. Koko maapallolla metsien biomassan määrä on noin 550 miljardia tonnia. Maaperän hiilen määrä on noin 1 500 miljardia tonnia.
Maaperän hiilen määrä on kolminkertainen elävän biomassan sisältämään hiileen verrattuna. Päteekö sama suhde Suomessakin?
Emme tiedä sitä läheskään puustoa vastaavalla tarkkuudella. Meiltä puuttuu valtakunnan maaperän inventointi. Se tulisi käynnistää välittömästi, ettemme ajautuisi EU:n ilmastokamppailussa toiseen miljardilaskun uhkaan.
Samalla tulisi käynnistää maaperämme hiilivaraston nopea lisääminen. Jo puoli vuosisataa kestäneiden pohjoismaisten tutkimusten pohjalta tiedämme, että nopein tapa siihen olisi lehtipuiden lyhytkiertoviljely.
Suomessa tähän sopivia maita on noin 300 000 hehtaaria: ympäristöhoidon peltoja, turvesuon jättömaita, joutomaan peltoja ja osin nykyään raivioiksikin laskettavia peltomaita. Tarvitsemme pikaisesti käytännön kokoluokan, erityisesti maaperän nieluvaraston kohentamiseen tähtääviä pilot-hankkeita.
Lehtipuiden lyhytkiertoviljelyn pilot-hankkeet tieteellisine analyyseineen tulisi kytkeä automaattisesti samalla aloitettavaan valtakunnan maaperän inventointiin. Ilman tätä yhdistelmää voimme ajautua EU:ssa vielä nykyisin uhkaavaa suurempaan ilmastokamppailun miljardilaskuun.