Vahva ja välittävä Suomi-hallitusohjelmassa esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle leikkauksia alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Leikkaukset kohdistuisivat vuosille 2025–27, ja olisivat esityksen mukaan yhteensä 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista.
Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 miljoonaa euroa, EU-rahoitus mukaan lukien. Tämä on lähes puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista. Suomen valtion säästäessä 137,5 miljoonaa euroa, jää EU:n vastinrahaa vastaavasti saamatta yli 100 miljoonaa euroa.
Tällainen säästäminen on monessakin mielessä lyhytnäköistä. Palauttamalla EU:lle 100 miljoonaa euroa osoitamme, ettemme tarvitse rahaa seuraavallakaan ohjelmakaudella. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP27-kokonaisuus on Suomelle EU-jäsenmaksujemme suurin yksittäinen palauttamismekanismi. Suomen säästötalkoissa tavoitteena on vähentää juuri maaseudun kehittämisen rahoitusta.
Miten tämä näkyy Lapissa? Leader-rahoitukset niin mikroyrityksille kuin maaseudun yhteisöille tulevat vähenemään. Paikallinen kehittäminen sekä lukuisat kylien ja yritysten investoinnit vähenevät.
Maaseudulla toimivista yrityksistä 94,7 prosenttia on mikroyrityksiä, ja niiden pääasiallinen kehittämistukirahoitus tulee Leader-ryhmiltä. Ely-keskuksen myöntämät maaseudun kehittämis-, investointi- ja yritystuet tulevat vähenemään erittäin merkittävällä tavalla. Mistä saadaan tilalle esimerkiksi yritystukiin rahoitusta? Entä mitkä kerrannaisvaikutukset tekemättömillä investoinneilla tulevatkaan olemaan?
Mikäli kansallista rahoitusosuutta leikataan, tätä vastaava EU-rahoitusosuus tulee palautumaan EU:n kautta käytettäväksi jossain toisessa jäsenvaltiossa – Suomen luovuttamille rahoille löytyy ottajia.
Kirjoittaja on Lapin kyläasiamies, joka on kirjoittanut teksin Lappilaiset Kylät ry:n puolesta.