Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

pääkirjoitus: Lapilla on Poh­jo­lan lin­nak­kees­sa tärkeä rooli

Pääkirjoitus

Luon­non­mar­ja-alan ase­tus­muu­tos vii­su­mi­kiel­toi­neen uhkaa ajaa oikein toi­mi­nei­ta­kin alan yri­tyk­siä kon­kurs­siin – ai­ka­li­sä voisi olla pai­kal­laan

Kotimainen marja-ala on riippuvainen thaipoimijoista.
Kotimainen marja-ala on riippuvainen thaipoimijoista.
Kuva: Iiro Kerkelä
Pääkirjoitus // 9.2.2023

Luonnonmarjojen kaupallista poimintaa uhkaa välivuosi ja kotimaisia alan yrityksiä konkurssi, jos ulkoministeriön päätös keskeyttää viisumien myöntäminen thaimaalaisille luonnonmarjapoimijoille ei muutu. Marja-alan etujärjestö vaatiikin uutta harkintaa viisumikiellossa.

Kiellon taustalla on keskusrikospoliisin kahteen marjayritykseen kohdistama epäilys ihmiskaupasta. Tämä on pakottanut työ- ja elinkeinoministeriön laatimaan asetusehdotuksen, jonka myötä luonnontuotteiden poimijoista on määrä tulla työsuhteisia.

Viisumikiellon perusteena ovat poimintaan liittyvät epäselvyydet, kuten viisumihakemuksissa annettujen tietojen epäluotettavuus ja ihmiskauppariski sekä poliisitutkinta ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset.

Jopa 90 prosenttia luonnonmarjojen poimijoista tulee Thaimaasta ja he poimivat valtaosan kotimaisen marjateollisuuden tarvitsemista marjoista. Viime kesänä Suomessa oli noin 4 000 thaipoimijaa ja ensi kesänä heitä oli tulossa reilut 3 000.

Uuden asetuksen on tarkoitus täydentää pari vuotta sitten voimaan tullutta marjalakia. Sen piti parantaa poimijoiden asemaa ja estää ihmiskauppa, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on jatkunut.

Työsuhteisuuden myötä poimijat pääsisivät työsopimus-, työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain piiriin. Asetus helpottaisi myös työsuojeluviranomaisten valvontatyötä. Marjatiloilla kausityöluvilla työskentelevät ulkomaalaiset nauttivat jo näistä oikeuksista. Tosin nekään eivät ole riittäneet estämään väärinkäytöksiä.

Thaimaa on vaatinut Suomelta marjanpoiminnan työsuhteisuutta Ruotsin malliin, muttei vaadi enää. Muutos tapahtui vuosi sitten, mutta asetuspyörät pyörivät jo.

Tosin vastatuultakin on ilmaantunut. Sotkamo huomauttaa vaikutusarvion puutteesta – alan toimintamallia ollaan muuttumassa merkittävästi ja yritysten kustannukset uhkaavat kasvaa. Suomen kuntaliiton näkee asetuksessa tulkinnanvaraisuutta ammattikeruun suhteessa jokamiehenoikeuteen ja marjalakiin.

Oikeusministeriö muuttaisi marjalakia. Lapin ely-keskus pelkää, että palkkatyömallin soveltaminen jo ensi kesänä vaarantaisi keruuketjun toimivuuden.

Työsuhteisuusasetusta on valmisteltu kiireellä ja se näkyy. Tässä tilanteessa on järkevintä ottaa aikalisä eli olla panematta asetusta toimeen toistaiseksi. Valmistelua on syytä jatkaa, mutta yhdessä alan yritysten ja poimijoiden kanssa. Hätiköimällä syntyy harvoin hyvää jälkeä pykäläviidakossakaan.

On selvää, ettei ihmiskauppaa tai minkäänlaisia muitakaan ihmisoikeusrikkomuksia tule sallia luonnonmarja-alallakaan missään muodossa. Rikollinen toiminta on kitkettävä pois juuriaan myöten, jos se vain on mahdollista.

P.S.

Onko mahdollista korvata ulkolaiset luonnonmarjojen poimijat kotimaisilla? Luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisen aromin mukaan on ainakin jossain määrin, mutta se vie vuosia (HS 2.2.). Korona houkutti suomalaiset metsään ja moni löysi marjastuksen uudelleen. Tosin ani harva poimii marjoja alan yrityksille. Pääosa marjoista päätyy poimijan pakasteeseen ja loput suoramyyntiin. Tältä pohjalta voisi päätellä, että thaipoimijoiden korvaaminen kotimaisilla poimijoilla on mahdollista vain, jos poimijahintakin on kotimaista tasoa.