Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Anita Ruokamo ja johtaja Antti Mulari antavat liian ruusuisen ja hyvin sekalaisen kuvan Itä-Lapin lukioiden toiminnasta (LK 6.5.).
Lukioilla on ammattikoulujen tapaan tärkeä asema elinkeinopoliittisesti ja imagollisesti kaikille kunnille. Toisaalta niin, että kirjoituksessa laskettujen mielikuvituksellisten nettohyötyjen sijaan on lukion kehittämisessä otettava huomioon väestönkehityksen ja väestörakenteen muutokset realistiselta perustalta.
On muistettava, että seuraavien seitsemän vuoden aikana alakouluikäisten määrän on arvioitu alenevan noin 80 000:lla. Vaatisi poikkeuksellista maahanmuuttoa, että se muuttaisi lasten ikäluokkien ja koko väestörakenteen kehitystä. Silloinkin lukiolaisten värväämisellä olisi siinä marginaalinen asema.
Alaikäisten määrän aleneva suunta myös Itä-Lapissa on tosiasia, johon on sopeuduttava. Kun näin on, ainoa keino on lisätä Itä-Lapin lukioiden keskinäistä yhteistyötä, synkronoida toimintaa ja näin edistää lukioiden säilymistä vähenevän oppilasmäärän olosuhteissa.
Tähän antaa mahdollisuuden digitalisaatio yhdistettynä eläkepoistumaan, jota luonnollisesti tapahtuu kaikissa kunnissa. Samalla se toimisi esimerkkinä muullekin Itä-Lapin kuntien yhteistyölle.
Silloin voitaisiin myös nykyistä paremmin keskittyä ulkomaisten opiskelijoiden kotouttamiseen ja ennen kaikkea suomen opettamiseen, joka on retuperällä nykytilanteessa. Tällöin korostaisimme toiminnassamme sitä eettistä ja moraalista vastuuta, joka ”sivistyksen kehtona” meille kuuluu.
Lukiolaisten valtionapujen lisääntyminen ei voi olla minkään kunnan peruste hankkia opiskelijoita ulkomailta semminkin, kun heitä ei voi "jyvittää" sivistykseen käytettäväksi tällä hetkellä. Tämä saattaa muodostua ”karhunpalveluksi” ja todella huonoksi sijoitukseksi pidemmällä aikavälillä niin opiskelijoille kuin kunnallekin. ”Ilmaisia lounaita” ei ole, vaan joku ne aina kustantaa ja siitä on kysymys nytkin, kun hallituksessa suunnitellaan lukukausimaksujen käyttöön ottoa.
Nyt on tärkeintä se, että Itä-Lapissakin keskityttäisiin hyvän koulujärjestelmän kehittämiseen ja jätettäisiin yltiöpäinen ulkomainen värväystoiminta bisnesajatteluineen toissijaiseksi ja siihen mukautuvaksi.