Tänä syksynä Rovaniemellä käydään vilkasta keskustelua joidenkin koulujen lakkauttamisesta ja uusien, yhä suurempien opinahjojen rakentamisesta ja niiden sijoituspaikoista. Myös kirjastot ovat joutuneet ahtaalle kaupungin heikentyneessä taloustilanteessa.
Kovasti on tilanne muuttunut paikkakunnalla 150 vuodessa. Nimittäin vuonna 1863 silloinen vt. kirkkoherra Karl Filip Tillman esitti pitäjänkokoukselle selkeän kysymyksen: ”Eikö kansakoulua pitäjässämme saataisi toimeen ja millä varoilla?”
Suurin osa pitäjäläisistä suostui esitykseen. Vastustajiakin kuitenkin löytyi, mistä syystä asia hautautui muutamaksi vuodeksi.
Koulun perustamista vastustettiin kovasti
Ensimmäisessä uusimuotoisessa kuntakokouksessa maaliskuussa 1867 kansakoulu kuitenkin päätettiin perustaa Rantavitikan tilalle, vaikka vastustajia riitti edelleen.
He häiritsivät kuntakokousten pitämistä hokemalla koko ajan: ”Koulua ei tarvita!”
Syyt olivat moninaiset ja liittyivät maa- ja opettajakysymyksiin. Rovaniemeläiset olisivat halunneet yhdistää lukkarin ja opettajan viran. Tätä eivät kuitenkaan hyväksyneet tuomiokapituli eikä kansakoulujen ylitarkastaja.
Lopulta opettajaksi nimettiin Jyväskylän opettajaseminaarista valmistunut lukkari Matti Tuomikoski.
Avajaisista juttu Oulun Wiikko-Sanomiin
Vuosikymmenen ponnistelun jälkeen lokakuun 3. päivänä 1870 rovaniemeläiset pääsivät juhlistamaan Rantavitikan talossa kansakoulun avajaisia. Se oli Pohjois-Suomen ensimmäinen maalaiskansakoulu.
Muurolalainen Juho Hoikka, joka oli aiemmin seissyt etunenässä vastustamassa koulun perustamista, kirjoitti jutun koulun avajaisista Oulun Wiikko-Sanomiin n:o 44/1870.
Hän kertoo juhlatunnelmasta muun muassa näin: ”Paikalle tulleita oli niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet koulun saliin eikä sen porstuaan, johonka salin ovi pidettiin auki. Niitä jäi siis portaille ja kartanolle. Porstuassa olevan väen tunko oli survaissut jotenkin rasittavasti yhtä miestä seinää vasten vaan eipä siitäkään mitään haittaavaa rähinää tullut juhlatoimia häiritsemään.”
Ja vielä: ”... vaan kun juhlan merkinnän suhteen olivat muutamat jalomieliseen kansan ystävät ja koulun harrastajat sopivaksi nähneet, että laittaa vapaan juhlallisuus-aterian eli puolisen, niin joku osa seurakuntalaisia ja etenkin totiset koulun harrastajat siirtyivät pienen tilan tähden koulun talosta lähellä olevaan Pöykön taloon, jonne puolisateria oli valmistettu. Illan vietto käytettiin hyvin hupaisasti ja siviässä hiljaisuudessa, ehkä juhlan merkillisyyden vuoksi nautittiin muutamia viini-klasia.”
Lapsia tulikin paljon enemmän kuin odotettiin
Ensimmäiseksi lukuvuodeksi kouluun ilmottautui 42 poikaa ja 26 tyttöä, mikä oli kolmanneksen enemmän, mitä oli odotettu. On siinä opettaja Tuomikoskella ollut tekemistä.
Tuomikoskesta tuli myös kirjastonhoitaja, kun vuonna 1860 Rovaniemelle perustettu kirjasto siirtyi uuden koulun yhteyteen.
Hyvin pian kouluun ilmeisesti tuli myös naisopettaja, sillä alun alkaen koulussa toimi sekä tyttö- että poikaluokka.
Tässä vaiheessa voikin todeta, että onneksi olkoon 150-vuotias Rovaniemen koulutoimi!
