Uusi yksityistielaki astui voimaan 1.1.2019. Lain tarkoituksena on turvata asutuksen, elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten tarpeiden edellyttämät kulkuyhteydet. Lain tarkoituksena on myös taata yksityisteitä koskevissa asioissa asianosaisten oikeusturva ja tieosakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Rovaniemen on noudatettava tätäkin lakia ja sillä on myös hyvät perusteet avustaa yksityisteiden kunnossapitoa.
Kaupunki päättää yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta. Yksityisteiden avustamisen tulee olla yhdenvertaista, oikeudenmukaista ja tasapuolista. Palvelua on tarjottava kaikille samoin perustein, ehdoin ja rajoittein. Avustaminen ei voi olla lainvastaista, moitittavaa tai epäeettistä.
Kunnossapitoon käytetään tällä hetkellä asemakaava-alueella 37 euroa/asukas (52 470 asukasta/1 934 525 euroa) ja yleiskaava-alueella 48euroa/asukas (10 795 asukasta/520 000 euroa).
Näen, että keskinäinen eriarvoisuus ei synny tästä (asemakaava- vs. yleiskaava-alueet) vaan siitä, että yksityisteitä ja tiekuntia on tähän mennessä kohdeltu keskenään täysin eriarvoisesti. Tällaisen vastakkainasettelun motiiveja voi jokainen mielessään kysellä.
Tähän mennessäkään kaupunki ei ole hoitanut kaikkia yksityisteitä (vaikka sellaisia väitteitä esitetään). Kaupunki on pitänyt kunnossa vain osan yksityisteistä ja vastannut kaikista kuluista. Osa yksityisteistä on saanut vain nimellistä rahallista tukea. Osa yksityisteistä ei ole saanut kunnossapitoa eikä rahallista tukea, vaan on joutunut huolehtimaan kunnossapidosta ja rahoituksesta kokonaan itse.
Mitään perusteita tällaiselle käytännölle ei ole koskaan määritelty, kirjattu tai päätetty. Toiset yksityistiet ovat saaneet kaiken, toiset eivät mitään.
Nyt kun tämä käytäntö ei ole enää mahdollinen ja tiekuntien tukemisen eriarvoisuus puretaan, aiheuttaa se ymmärrettävästi tavallisissa ihmisissä huolta. Osalla kaupungin tuki merkittävästi vähenee, osalla merkittävästi lisääntyy.
Tarkalleen tiedämme asian vasta syksyllä, kun tiekunnat on perustettu ja kunnossapidon avustukset haettu. Silloin elinvoimalautakunnan päätöksen (25.2.) mukaisesti laaditaan ennakkovaikutusten arviointi avustusmallista, huomioiden yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
Mikään ei estä kaupunkia nostamaan avustukseen kohdennettua rahaa niin, että kaikki yksityistiet hoidettaisiin jatkossa. Elinvoimapalveluiden toimialalla ei kuitenkaan sellaisia rahoja ole osoittaa.
Löyhiä arvioita 200 000–300 000 euron lisäkustannuksesta on esitetty lehdissä, asiantuntijat ovat arvioineet myös lähes miljoonan lisäkustannuksesta, jos kaikki yksityistiet kunnostetaan kaupungin toimesta. Tätä emme kuitenkaan tiedä, ennen kuin tiekunnat on perustettu ja avustukset haettu.
Lisäksi päättäjien on oltava rehellisiä ja avoimia ja todettava, että nykyisessä kaupungin taloustilanteessa sekä kohti taantumaa menossa olevassa kansantaloudessa lisärahan osoittaminen tulee olemaan mahdoton tehtävä. Kaupungilla on edessään tänäkin vuonna paljon välttämättömiä taloudellisia päätöksiä, eikä rahan lupailu sinne tänne kuntavaalien kiiluessa silmissä ole vastuullista politiikkaa.
Sen sijaan äänestäjien kannattaa huomioida, että tästä edespäin kaikkia tiekuntia kohdellaan samoin perustein ja nekin, jotka aiemmin eivät ole syystä tai toisesta avustusta saaneet, voivat sitä nyt saada. Tämäkin tapahtumakulku koko historiallaan osoittaa vanhan vallanpidon ja oman edun ajamisen kasaantuvat ongelmat ihan tavallisille, nyt yksityisteiden varsilla asuville, ihmisille.
Kirjoittaja Petteri Pohja on Rovaniemen elinvoimalautakunnan puheenjohtaja (kok.).