Maaliskuussa uutisoitiin Rovaniemen kaupungin suunnitelmista hakea EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta. Rahaa on nyt niin ’rutosti’ tarjolla, että hankkeidenkin täytyy olla ’jättimäisiä’.
Suomihan maksaa EU:n elpymisvälineestä 6,6 miljardia euroa lisättyinä koroilla vuosina 2028–2058. Mitä sitten saadaan takaisin, on vielä avoimena. Lopullinen elpymisvälineen avustusten määrä selviää vasta vuoden päästä kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022.
Tammikuussa 2021 arvioitiin, että Suomi saisi elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,7 miljardia euroa. Varsinaisesti itse elpymis- ja palautumistukivälineen kautta saamme Suomeen noin 1,9 miljardia euroa ja loput 0,8 miljardia euroa jaetaan viiden eri rahaston tai ohjelman kautta. Kunnissa valmistellaankin nyt suuria suunnitelmia isoista investointikohteista.
Rovaniemen suuret suunnitelmat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kohdistuvat ensisijaisesti Ounasvaaraan ja muun muassa sen kattamiseen. UR:n päätoimittaja Leena Talvensaari ehtikin nimetä (UR 31.3.) Ounasvaaran hankkeen pakastearkun rakentamiseksi.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman, Kestävän kasvun, alustavat painopisteet ja niihin kohdistuvat rahoitusosuudet ovat: 1) Vihreä siirtymä (822 M€), 2) Työllisyys ja osaaminen (636 M€), 3) Sosiaali- ja terveyspalvelut (400 M€) ja 4) Digitalisaatio (217 M€). Näihin painopisteisiin peilaten Ounasvaaran kehittäminen ’pakastearkku’ edellä ei istu huonostikaan Kestävän kasvun suunnitelmaan eikä sen osakokonaisuuksiin.
Ounasvaara on ainutlaatuinen lähiluonto- ja lähiliikuntapaikka Rovaniemen ytimessä, jota pitää kehittää, mutta luontoarvot edellä. Vaaran kattaminen ei ole enää tätä päivää.
Nyt kannattaisi palata lähtöruutuun ja osallistaa rovaniemeläiset mukaan kaupungin kehittämiseen. Rovaniemeläisillä veronmaksajillakin on tarve tulla kuulluksi ja antaa oma panos kotikaupungin kehittämiseen. Matkailu tuo meille hyvinvointia, mutta peruslähtökohta on kuitenkin se, että Rovaniemi on yli 63 000 ihmisen kotikaupunki. Se tahtoo välillä kehittämisen vimmassa unohtua.
Kaupungin ydin tarvitsee betonin ja kiven vastapainoksi syvänvihreyttä ja vehreyttä, joka lisää viihtyisyyttä. Ollaan rohkeita ja käydään vielä läpi kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytykset Rovaniemelle. Kaupunkipuistolle on olemassa täydet edellytykset.
Vahva tarina meiltä löytyy. Historiamme on vivahteikas, vaikka monet elämisen merkit on tuhottu monta kertaa. Vuosisadasta toiseen täällä on katsottu eteenpäin, olipa kyse sitten jokien tai metsien varaan rakentuvasta yhdyskunnasta tai vaikkapa Rovaniemen roolista kohtauspaikkana.
Rovaniemi rakentuu vesien vyöhykkeestä ja sijainnista vaarojen ja lähellä olevien metsien keskellä. Meillä on erinomaiset edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi.
Nostetaan kaupunkipuiston perustaminen EU:n elpymisrahahaun keskiöön. Talvensaari nosti esille kirjoituksessaan nelostien kattamisen. Se sopisi hyvin kaupunkipuistoajatukseen, jos kannen päälle rakennettaisiin kaupunkilaisten syvänvihreä olohuone, jossa muun muassa ulkoilmatilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista.
Tilaisuuksien järjestämistä tukisivat vieressä olevat Korundin ja keskuskentän puitteet. Nelostien kattaminen sitoisi kauppatorinkin askeleen lähemmäksi kaupungin ydintä.
Mitään ei ole vielä menetetty. Otetaan pari askelta taaksepäin ja unohdetaan se pakastearkun rakentaminen Ounasvaaralle.