Tulipalo: Oma­ko­ti­ta­lo kärsi pahoja vau­rioi­ta palossa Ra­nual­la - jäl­ki­sam­mu­tus­työt kes­tä­vät pit­käl­le iltaan

Kunnanjohtajat: Päivi Kontio joh­ta­maan Uts­jo­kea

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Ky­seen­alais­ta toi­min­taa yh­teis­met­säl­tä

Inarin yhteismetsän viime aikojen toiminta näyttäytyy kovana kostokampanjana poronhoitajia kohtaan, jotka eivät ole syypäitä siihen, ettei yhteismetsä kykene toimittamaan markkinoille vastuullisesti tuotettua puuta. Viimeisimpänä liikkeenä on heinien ruokintakielto alueella (LK 25.10.), mitä on tiedotteen voimin selostettu biodiversiteetin turvaamistoimenpiteenä. Tosiasiassa yhteismetsän toiminta on antanut viitettä siitä, että se vähät välittää luonnon monimuotoisuudesta, johon se nyt vetoaa. Yhteismetsä on hakannut sertifioinnissa määriteltyjä HCV-kohteita, jotka tulisi monimuotoisuuden säilyttämiseksi jättää hakkuiden ulkopuolelle.

Inarin yhteismetsän toiminta on ollut sen luontoista, että ihmettelen, tukevatko osakkaat sitä. He ovat varmaan ihmetelleet, miksi hoitokunta ei ole saanut myytyä konfliktivapaata ja vastuullista puuta markkinoille. Osakkaana kysynkin:

Onko päätös vaatia erotusaita purettavaksi vuoden päästä kosto siitä, etteivät poromiehet tehneet myötämielisiä lausuntoja sertifiointiin? Miksi yhteismetsä kieltäytyi alueidensa rauhoituksilta, vaikka kaksi rahoittajaa on tarjoutunut maksamaan siitä?

Yhteismetsä on väittänyt julkisuudessa 2 800 hehtaarin IFL-alueen arvoksi 7 miljoonaa euroa, vaikka kaikille avoimista metsävaratiedoista näkee, että arvo on ehkä puolet tuosta.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita