Pääkirjoitus: Liit­ty­mi­nen Poh­jois-Poh­jan­maa­han tuskin pe­las­tai­si Län­si-Poh­jan syn­ny­tyk­siä

Häiriö: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Kuka hyö­tyi­si Sie­ri­läs­tä?

Kemijoki Oy:n Timo Torvinen perustelee (LK 24.4.) Sierilää tuulivoiman lisäyksen tarvitsemalla säätövoimalla. Sen tarve voidaan tyydyttää muilla tavoin. Maailmalla pumppuvoimalat ovat säätövoimaksi yleisintä teknologiaa ja käytöstä poistetut kaivokset soveltuvat säätövoimalaitoksiksi eri väliaineita (vesi, paineilma, Saksassa metaani) käyttäen.

Säätösähkömarkkinoilla ollaan luomassa eurooppalaisia markkinoita. Hajautuva tuotanto lisää joustomahdollisuuksia kulutukseen ja sähköverkkoa päästään käyttämään yhä tehokkaammin.

Lyhytkestoista häiriöreserviä hankitaan yhdessä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa varautuen esimerkiksi siihen, että suuri ydinvoimala putoaa äkillisesti pois sähkön tuotannosta. Fingrid on saanut lähes kaikki Suomen suurimmat kasvihuoneet yhteistyöhön; ne tarjoavat suurimman osan, noin 200 megawattia Suomen 270 megawatin taajuusohjatusta lyhytkestoisesta häiriöreservistä.

Sierilän voimalan vuotuisen energiatuotannon ja kokonaistehon nettolisäykset olisivat pieniä, 120 GWh ja 28MW eli alle prosentin vesivoimalla tuotetusta sähköenergiastamme.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi