Kun talous yskii, elvytetään. Kun talous rullaa, voidaan lyhentää valtionvelkaa ja ruuvata talouspolitiikkaa kireämmälle esimerkiksi veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Noususuhdanteen aikana pyritään torjumaan inflaatiota, rahan arvon heikentymistä ja hintatason nousua. Vastasyklisellä finanssipolitiikalla hidastetaan työttömyyden kasvua laskusuhdanteessa. Sen pohja lepää keynesiläisessä talousteoriassa, jonka mukaan valtio lisää talouden notkahtaessa kysyntää, jotta talous kasvaa.
Kokoomus on esiintynyt tarkkana valtion kirstunvartijana ja talouspolitiikan osaajana. Oppositiossa politiikan teon väline näyttää olevan pääministeri Sanna Marinin elvyttävän talouspolitiikan kritisoiminen ja valtionvelan kasvun kauhistelu. Katsaus lähimenneisyyteen ja valtionvelan kehitykseen osoittaa retorisen takinkäännöksen verrattuna politiikkaan, jota se harjoitti vallankahvassa.
Paavo Lipposen hallitusaikana 1995-2003 valtionvelka kasvoi maltillisesti samalla kun bruttokansantuote (bkt) kasvoi reippaasti. Valtionvelka nousi 1995 reilusta 60:sta (61 % bkt:sta) 2003 noin 63,3 miljardiin (41,7). Jäätteenmäen-Vanhasen (kesk.)