Jälleenrakentajia Rovaniemellä on riittänyt. Viimeisin heistä on Harri Rapo, joka (UR 19.9.) vaatii Vaaranlammen koulun paikalle uutta rakennusta. Asukkaiden tuntojen tulkinnassa Rapo on oikeassa. Koulun paikka on siinä. Onhan siellä valmiina myös toiminnallinen koulupiha. Uuden koulurakennuksen rakentamista ei pidä kuitenkaan tutkimatta niellä.
Korkalovaara on Rovaniemellä ensimmäinen kaava-alue, jonka rakennukset suurelta osin on perustettu kalliolle. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa sinne tehtiin noin kuusikymmentä kerrostaloa.
Hyvissä olosuhteissa kallioperustus on halvin ja aina routimaton. Ongelmina ovat vesisuonet ja kallioperän rikkinäisyys. Tällaisia ongelmakohteita on rakennusta purkamatta Rovaniemelläkin korjattu. Esimerkiksi Urheiluopiston päärakennuksen alla Ounasvaaralta tuleva vesi virtasi solkenaan, kunnes se ohjattiin muualle.
Vaaranlammen koulun pihan kohdalla on perimätiedon mukaan ollut suuri ja syvä lammikko. Rakennustyön aikana sitä ei ole kuivattu vaan täytetty maa-aineksilla. On arveltu, että vesivirrat ohjautuvat koulua ja sieltä lampea kohti.
Onko rakennuksen alle myös mahdollisesti haudattu rakentamisen aikaiset puurakenteiset lautamuotit, jollaisia löytyi Korkalovaaran koulua korjattaessa? Juuri tämä vanha rakennuskäytäntö on monissa tapauksissa aiheuttanut haju- ja myös homeongelmia jopa turhia purkamisoperaatioita.
Kouluverkostosta päättämisessä Rovaniemellä on vitkasteltu vuosikymmeniä. Monen poliitikon on pitänyt saada omalle äänestysalueelleen oma koulu. Tämä ”jokaiselle jotakin” -käytäntö on tullut kalliiksi. Tunnetuin niistä on Ounasjoen koulu Sinetässä.
Purkutyössä ilmeni, että rakennus suurimmalta osin oli terve. Tuhlauksen huippu on tuon koulun ja urheiluhallin välinen yhteyskäytävä. ”Huokausten sillan” perusteluja ei nauramatta niele.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa – ihan tosissaan – esitettiin, että yhdyssilta vähentää siivouskustannuksia ja myös pihan vaaratilanteita, joissa lapset saattaisivat jäädä (sen yhden) koululla käyvän huoltoauton alle. Hintaa tällekin ”oikopolulle” tuli satoja tuhansia euroja ja varsinkin, kun uutta koulua rakennettaessa se ensin kuskattiin varastoon ja sitten tuotiin lavetilla takaisin.
Saarenkylässä on melkoinen pattitilanne. Kolme koulua pitäisi saada kahdeksi ellei peräti yhdeksi. Entäpä kuntayhtymän omistama Kairatien entinen ammattikoulu, joka ei ole mahtunut kaupungin koulusuunnitelmiin. Onneksi se sentään on kelvannut peruskorjattavien koulujen väistötilaksi. Miksi sitä ei ole hyväksytty lähialueen ja vennivaaralaisten kouluksi? Mitä rakennuksille tapahtuu, kun vuokra-aika loppuu 2023?
Vaaranlammen koulu on tutkittava pohjamutiaan myöten. Ehkä se voidaan ainakin osittain ottaa käyttöön. Mikäli rakennus osoittautuu käyttökelvottomaksi, tehtäköön käänteinen purku. ”Kohtauspaikalle” ei pidä tuoda purkukaluston moukareita eikä purkukouraa. Rakennus tulee kuoria kerroksittain rakennusjätteet lajitellen ja uuskäyttöä ajatellen.
Tulevaisuudessa ei tehtäisi samoja virheitä, sillä käänteisessä purkamisessa tulevat esiin rakentamisen heikkoudet ja puutteellisuudet.