Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Kolumni: Ensin mas­sii­vi­nen velka, sitten elä­ke­ra­has­tot, kenen taskuun käsi seu­raa­vak­si ha­lu­taan työn­tää?

Mainos: Lapin Kansan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Luke: Me­ri­tai­me­nen tila näyttää el­py­mi­sen merk­ke­jä – laji silti erit­täin uhan­alai­nen

Alkuperäistä meritaimenta elää vain 15 joessa. Tornionjoen sivujoilla kutukaloja on vähän.

Meritaimenta elää nykyään vain 15 joessa. Tornionjoella se rauhoitettiin vuonna 2013, merialueilla vuonna 2019.
Meritaimenta elää nykyään vain 15 joessa. Tornionjoella se rauhoitettiin vuonna 2013, merialueilla vuonna 2019.
Kuva: Reino Hämeenniemi

Meritaimenkantojen tila on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo Luonnonvarakeskus.

Lajin elpymiseen ovat vaikuttaneet kalastuksen säätely, elinympäristöjen kunnostus ja vaellusesteiden poistaminen.

Erityisesti Suomenlahdella kehitys on ollut positiivista. Luonnonvarainen meritaimen on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Alkuperäistä meritaimenta elää nykyään vain 15 joessa. Suomenlahden meritaimenkantojen tila vaihtelee joittain.

Tornionjoen sivujokien luonnonpoikastiheydet ovat olleet 2000-luvun alusta lähtien korkeampia kuin 1980- ja 1990-luvuilla.

Kutukaloja on kuitenkin yhä vähän suhteessa lisääntymisalueiden määrään. Syksyllä 2019 sähkökalastettiin Naami-, Äkäs-, Paka- ja Kangosjoessa sekä niiden sivujoissa yhteensä 23 koealaa, joista vain yhdeksällä havaittiin taimenen kesänvanhoja poikasia.

Tornionjoella taimen rauhoitettiin vuonna 2013.

Pohjanlahden meritaimenkantojen tila on heikentynyt viime vuosisadan puolivälistä lähtien. Merkittävimpiä syitä heikentymiseen ovat muun muassa voimalaitospatojen ja muiden vaellusesteiden rakentaminen sekä liian suuri kalastuskuolevuus.

Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kaikilla merialueilla vuodesta 2019 alkaen.