Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy suunnittelee pumppuvoimalan rakentamista Kemijärvelle. Hankkeen rakentamiskustannukseksi on arvioitu noin 800 miljoonaa euroa.
Kemijoki Oy luopui Sierilän voimalaitoshankkeesta. Luopumisen syy oli yhtä yllättävä kuin itse uutinenkin: luvan saanut voimala ei olisikaan kannattava. Luopumisesta olivat päättäneet yhtiön hallituksessa Fortumin, UPM:n ja Helsingin energian edustajat, joilla on enemmistö hallituspaikoista.
Kemijoki Oy:n pumppuvoimahanke on 40 kertaa kalliimpi kun Sierilä, joten nykyisillä, alhaisilla sähkön hinnoilla hankkeen kannattavuutta voidaan aiheellisesti epäillä. Jokiyhtiö on omistajiensa (muun muassa valtio, Fortum, UPM, Helen) bulvaani mankalaperiaatteen kautta. Osakkaina on myös lappilaisia toimijoita, kuten Lapin Sähkövoima Oy, Ounastuotanto Oy ja Neve Oy.
Kyseisten yhtiöiden päättäjillä saattaisi olla harkinnan paikka: lähteäkö Kemijoki Oy:n pienosakkaina yhtiön Kemijärvelle suunniteltuun pumppuvoimahankkeeseen mukaan? Mankala-periaatteen mukaan yhtiöt vastaavat ja rahoittavat osuuksiensa suhteessa investointikustannuksista.
Jos pumppuvoimalaitos maksaa 800 miljoonaa euroa, tarkoittaa tämä sitä, että lappilaisyhtiöt joutuvat kaivamaan kuvettaan kymmenien miljoonien edestä. Löytyykö niiltä rahkeita tähän?
Kun Fortum, UPM ja Helen katsoivat Sierilän kannattamattomaksi, voisi olettaa, että 40 kertaa kalliimman, 800 miljoonan pumppuvoimalahankkeen toteuttaminen aiheuttaa yhtiöiden johdossa korvantauksen raapimista. Näin olettaisi tapahtuvan myös Kemijoki Oy:n lappilaisomistajien, kuten kuntien osalta etenkin Jätkänkynttilän suunnalla, jonne pumppuvoimalan voimakkaat haittavaikutukset ulottuvat.