Lohi ja muut vaelluskalat valtasivat ensin Lapin joet ja ihmiset tulivat perässä. Vakituinen asutus muodostui Tornionjokilaaksoon pyyntipaikkojen läheisyyteen. Varsinkin jokien alajuoksulla kalastus toi vaurautta ja toimeentulon.
Sotien jälkeen kalastus tehostui. Se loi käsitteen ylikalastus. Kalakantojen hupenemiseen löytyy monia syitä, mutta ihmisen aiheuttamana ilmiö tunnetaan maailmanlaajuisena. Lohikantojen huvetessa Pohjanlahdella siirryttiin tehostettuun siiankalastukseen. 2000-luvun vaihteessa havaittiin, että Tornionjoessa siian määrä ja koko oli pienentynyt. Vaellussiikakanta oli tullut uhanalaiseksi ja joutumassa ostoboikottiin.
Maa- ja metsätalousministeriön perustama siikatyöryhmä toimi 2012–13. Sen piti tehdä esityksiä varsinkin vaellussiian kalastuksen säätelyyn merialueellamme. Kalastusasetusmuutoksella saatiinkin vähäisiä muutoksia syönnösalueen merikalastukseen. Siian verkkokalastus tapahtui 1950-luvulla 50–65 millin verkoilla, mutta 2000-luvulla silmäkoko oli jo 38 – saaliiden vähentyessä pyydettiin keskenkasvuisia kaloja.
Asetusta on myöhemmin muutettu lisää ja siikaa kalastetaan nyt 45 millin verkoilla. Asetukseen jäi epäkohta, jota on pyydetty korjaamaan, koska se mahdollistaa yhä pienisilmäisten verkkojen käytön.
Ahvenen verkkokalastuksessa sallitaan pienisilmäiset verkot, sivusaaliina tulee siikaa ja taimenta. Työryhmän puheenjohtaja esitti, että sivusaaliina voi olla puolet siikaa. Esitys tuli asetukseen, vaikka määrää pidetään liian suurena. Vaellussiian sivusaalisosuus voisi olla korkeintaan kolmannes.
Asetusmuutokset eivät ole elvyttäneet Tornionjoen vaellussiikakantaa odotetusti. Siikakanta on ollut Itämeren alueen suurin ja elinvoimaisin. Asetusta on täydennetty useiden kalalajien luvattoman pyynnin estämiseksi suurilla menettämisseuraamusmaksuilla. Rangaistuksia on pidetty vähäisinä ja tehottomina estämään luvatonta pyyntiä. Menettämisseuraamusta ei ole vaellussiialle merialueella, vaikka se on Tornionjoella ja sisävesistöissä. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ihmisiä tulee kohdella samalla tavalla.
Lainsäädäntöön ei saa jättää helppoja kiertomahdollisuuksia. Merellä vaellus- ja karisiika on saaliskala, ja ne pyydetään erilaisilla verkoilla. Muun muassa Tornionjoessa on vaellussiian lisäksi paikallisia siikakantoja. Menettämisseuraamusta ei pitäisi olla vaikeampi käyttää merellä kuin sisävesistössä.
Tornionjoen siikakanta ei ole saavuttanut entistä puolen kilon keskikokoa, joten säätelytoimet eivät ei ole toimineet odotetusti. Luvattomaan pyyntiin ja säädösten noudattamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.