Tornionjokeen nousevan lohen tilanne on huolestuttava. Tämän todistaa se, että lohien määrä on kahtena edellisvuonna ollut noin 20 000 ja mereen Itämeren pääaltaalle vaeltaneiden poikasten kuolleisuus on noussut kohtuuttomaksi. Parhaimmillaan jokeen nousi yli 100 000 lohta, mikä sekään ei ole taannut riittävää lohikantaa.
Miljoonasta mereen vaeltavasta lohenpoikasesta palaa jokeen 2–3 prosenttia. Lohen pelastaminen vaatii nopeita toimia, joista vastuu Tornion-Muonionjoen osalta on Suomella ja Ruotsilla, joiden tutkijoitten on paneuduttava poikaskuolleisuuden syihin. Kyseessä on Euroopan pisin luonnontilainen Väylä ja myös muut pienemmät lohijoet.
Suomessa on ollut voimassa 2017 alkaen asetus, joka on sallinut aikaistetun lohen kalastuksen. Jokivarsi ja Suomalaisruotsalainen rajajokikomissio ovat vaatineet sen lopettamista.
Kuluneen talven aikana myös tutkijat ovat viimein todenneet sen erittäin haitallisen vaikutuksen, koska se on kohdistunut ensimmäisenä nouseviin arvokkaimpiin lohikantoihin. Niiden nousun turvaamiseksi saadaan malli 1996 ministeri Kalevi Hemilän aikaisesta asetuksesta, joka mahdollisti hetkessä yli 100 000 lohen nousun jokeen.
Tornionjoen kalastusta säätelee Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen kalastussääntö, joka vuosittain tarkistetaan alkavaksi 1. huhtikuuta. Säännössä on määritelty sopimuksen mukaisen merialueen kalastus alkavaksi 17.–29.6.
Nyt kun sopimuksen mukaisesti lohikannan tila sitä selkeästi edellyttää, kalastuksen alkaminen on siirrettävä mahdollisimman lähelle kesäkuun loppua. Tähän asti se on alkanut 17. kesäkuuta.
Jokialueen kalastuksessa kalastusaikaa tärkeämpänä on sovittava jokaista kalastusmuotoa koskeva kalastajakohtainen kiintiö. Sopiva määrä kalastajaa kohden on 3–4 kalaa kesää kohden. Se voidaan toteuttaa antamalla kalastajille merikalastajien tapaan kalaan kiinnitettävä merkki. Lisäksi kalasta on tehtävä ilmoitus niin kuin omakalajärjestelmä edellyttää.
Määräys on saatava koskemaan niin kulkuverkko- kuin lippokalastustakin, jotka toistaiseksi on vapautettu yhteisluvan lunastamisesta. Valvonnan tehtävä on huolehtia määräysten noudattamisesta.
Lohipolitiikka ei ole rakettitiedettä, vaan tahdolla ja normaalijärjellä ratkaistava asia. Siinä ovat avainasemassa ministeriöiden viranhaltijat ja myös kansanedustajat sekä ministerit, joilla vastuu asiasta. Muutoin lohen menestystarina muuttuu menetystarinaksi, johon ei ole varaa eikä aikaa.