Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lisää pel­to­met­sä­vil­je­lyä il­mas­to­kamp­pai­luun

Kirjoittaja muistuttaa, ettei ilmastokamppailua voi ratkaista pelkästään fossiilipolttoaineiden rajoituksilla.
Kirjoittaja muistuttaa, ettei ilmastokamppailua voi ratkaista pelkästään fossiilipolttoaineiden rajoituksilla.
Kuva: Jouni Porsanger

Taannoisessa Pariisin ilmastokokouksessa 2015 lupauduimme maailmanlaajuisesti hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä. Halusimme hillitä hiilidioksidin pitoisuuden nousua ilmakehässä.

Mitä tapahtui? Tuolloin hiilidioksidin pitoisuus oli tasolla 400 ppm (miljoonasosaa). Vuonna 2000 se oli tasolla 370, nyt 420. Hiilidioksidi jatkaa hillitöntä nousuaan.

Ilmastokamppailua ei voi ratkaista pelkästään fossiilipolttoaineiden rajoituksilla, kuten niihin kohdistuvilla fossiilisen hiilidioksidin päästömaksuilla. Ilmastokamppailu tarvitsee avukseen metsiä. Kasvaessaan näyttävästi puusto nielee samalla tehokkaasti hiiltä juurimassaansa. Erityisiä juuristohiilen sitojia ovat vesovat lehtipuut. Niiden juuristo jatkaa korjuun jälkeen elinvoimaisena verrattuna esimerkiksi avohakattuun männikköön.

Ilmastometsityksellä on koko maapallon tasolla kolme erityistä ulottuvuutta. Meidän on valittava puulajeja, jotka pysyvät koko kasvukauden ajan mahdollisimman vihreinä hiilen nieluina. Mitä vihreämpänä esimerkiksi pohjoinen puusto jatkaa ruska-aikana, sitä paremmin se tasapainottaa lämpimästä syysmaasta huokuvaa hiilidioksidia.

Koko maapallon ruokaturvan kannalta tärkeää on peltometsäviljely. Siementä tuottavia viljakasveja on viljelty tropiikissa jo vuosikymmeniä typpeä sitovien ja hiiltä nielevien akaasiapuiden kanssa.

Ruokaturvaa edelleen parantavien hedelmäpuiden viljelyä tulisi kehitysmaissa edistää myös niiden hiilensidonnan kannalta. Esimerkiksi herkullisen mangohedelmän emopuu kasvaa pitkällä kierrolla jopa 30 metrin mittaan. Samalla se päätyy vahvaksi, jopa yli satavuotiseksi hiilen nieluksi.

Hiilen nieluksi käyvät myös lyhyen kierron lehtipuut. Esimerkiksi toista tropiikin herkkuhedelmää, papaijaa kasvatetaan peltometsäviljelyssä 4–5 vuoden kiertoajalla.

Ilmasto odottaa tämän vuosisadan massiivista, monipuolista peltometsäviljelyä. Sitä voisi edistää osana vuosisadan kehitysapua. Uuden ajan ilmastometsitys voisi ennallistaa maapallon ekologisesti ja ruokaturvan puolesta kestävälle tasolle. Vahvan metsänhoidon maana Suomella olisi tähän annettavaa.

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteen tohtori, metsänhoitotieteen dosentti ja metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori.