Ivalo ei ollut helppo kasvupaikka taiteelliselle, neuroepätyypilliselle ja anarkistiselle nuorelle naiselle. Kun pukeutui 1980–90-lukujen taitteessa kuin hevari-punkkari ja oli kiinnostunut taiteesta, ei sopinut perinteiseen tytön malliin.

– Ei musiikkia tytöille! Ei bändejä naisille! Onneksi välillä pääsin laulamaan enon yhtyeen mukana keikoille paikallisiin pubeihin, nykyään Kemissä asuva Annuka Ovaska muistelee.