Neljäsosa työikäisistä suomalaisista ei usko jaksavansa töissä vanhuuseläkeikään asti. Joissain kunnissa jopa kolmannes työikäisistä uskoo jättävänsä työnsä ennen eläkeikäänsä. Tämä ei lupaa hyvää pahenevasta työvoimapulasta kärsivälle, vauhdilla ikääntyvälle Suomelle.
THL:sta ja Kelaa tilanne huolettaa. Ne ovat julkaisseet hallitusohjelmaneuvotteluja varten hyvinvointikatsauksen (HS 4.5.). Työ- ja toimintakykyämme heikentävät erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveysongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, liikunnan vähäisyys sekä tupakointi ja päihteiden käyttö.
Laitokset vaativat hallitukselta toimia, joilla työkyvyn heikkeneminen saadaan pysäytettyä. Toimet tulisi kirjata hallitusohjelmaan.
Asiassa ei ole sinänsä mitään uutta. Työ- ja toimintakykymme heikkeneminen on ollut päättäjien tiedossa jo kauan. Silti muutosta on tapahtunut vain huonompaan suuntaan.
Lukuisten tutkimusten mukaan terveysalamäen syyt löytyvät jo varhaislapsuudesta. Move!-mittaukset kertovat, että lähes puolet 5.- ja 8.-luokkalaisista on niin huonossa kunnossa, että se vaikeuttaa heidän selviytymistään arjessa. Tärkeimmät syyt tähän ovat liikkumattomuus sekä istuva ja makoileva elämäntapa.
UKK-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Puolustusvoimat sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistot laskivat äsken ennustemallin työikäisten miesten kestävyyskunnolle vuonna 2040. Sen mukaan rapakuntoisten – niiden, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä arjen perusasioista – osuus 30-vuotiaista on tuolloin lähes 20, 40-vuotiaista noin 25, 50-vuotiaista 43 ja 60-vuotiaista 66 prosenttia. Samalla hyvän tai tyydyttävän kestävyyskunnon omaavien osuus putoaa muutamaan prosenttiin.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ennakoi, että fyysisesti hiemankaan raskaammissa töissä ei nähdä lähitulevaisuudessa enää yli 50-vuotiaita (Yle 17.3.).
Päättäjillä ei ole taikasauvaa tilanteen muuttamiseksi, mutta jotain hekin voivat tehdä. Tehokkain lääke on liikunta, jonka lisäämistä valtiovaltakin voi edistää. Paljon jää silti kansan oman aktiivisuuden varaan, mitä sitäkin on mahdollista aktivoida tekemällä liikkuminen mahdollisimman helpoksi.
Kyse on hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Suomi tarvitsee kipeästi lisää paitsi työntekijöitä myös pidempiä työuria. Rapakuntomme ei lupaa hyvää akuutista työvoimapulasta kärsivälle sote-järjestelmälle, jolla riittäisi hoidettavia muutenkin.
Ongelman kirjaaminen hallitusohjelmaan ei riitä, tarvitaan myös lista toimenpiteistä ja niiden toimeen paneminen hallituskaudella. Kyse ei ole menosta, vaan tulosta. UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain yli kolmen miljardin euron sairauskustannukset – ja arvio on todennäköisesti alakanttiin.
P.S.
Kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (ps.) mukaan hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) teki "ison virheen" linjaamalla, ettei Ylen sisällöntuotantoon koskettaisi. Tynkkynen johtaa hallitusneuvotteluryhmää, joka pohtii digitalisaatiota ja viestintää – myös Yleä. Taustalla on Orpon lausunto, jonka mukaan hallitus "ei todellakaan tule puuttumaan" Ylen sisältöihin, kuten Tynkkynen on vihjaillut. Ps.-puolueessa on jopa listattu ohjelmia, jotka voisi vihervasemmistolaisina lopettaa, mikä ei tosin kuulosta Suomen vaan Unkarin linjalta.