Jo vanhaan, somettomaan aikaan erästäjillä oli tapana ikuistaa itsensä ja saaliinsa kimppakuvaan.
Somen ja älykännykän myötä saaliskuvaamisesta tuli yhtä arkista kuin potun syömisestä. Innokkaimmat jahtitaitojensa ihailijat saattoivat yhtäkkiä jakaa eräonnistumisiloaan pyytämättä ja yllättäen kaikille, joiden uskoivat vaikuttuvan raatokuvien voimasta.
Ajat ovat sittemmin muuttuneet raadollisimmiksi, tosin vain kuvaannollisesti. Enää saaliskuvia ei kannata laittaa jakoon, ellei kyse ole kalasta, joka päästetään pitkän, mutta hellävaraisen väsytyksen jälkeen takaisin veteen selviytymään suukon voimin.