Kolumni

Lievät tuomiot antavat vies­tin, että eläimen kär­si­myk­sel­lä ei ole väliä

-

Lehmät olivat kuolleet kylmyyteen. Ne olivat umpijäässä, kun eläinlääkäri löysi ne.

Ennen kuolemaansa eläimet olivat nääntyneet, koska ruokaa ei ollut riittävästi.

Lapin käräjäoikeus langetti tilanpitäjille päiväsakkoja eläinsuojelurikoksesta ja ympäristön turmelemisesta. Mies sai 50 päiväsakkoa eli 1 600 euroa. Nainen sai 55 päiväsakkoa, 330 euroa. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.

Tuotantoeläimen henki on halpa. Esimerkkitapauksen lehmät eivät olleet ainoita omistajiensa laiminlyönneistä kärsineitä.

Aitauksista löytyi vuosina 2016–2020 tehdyillä tarkastuskäynneillä useita kuolleita vasikoita ja eläimiä, jotka olivat sairaita mutta niille ei ollut järjestetty apua.

Käräjäoikeus katsoi, että kummallakaan tuomitulla ei ollut motiivia kohdella eläimiä huonosti. Silti he tekivät niin.

Oikeudet käyttävät eniten rangaistusasteikon alaosaa eläinsuojelurikosten tuomioissa. Esimerkiksi huumausainerikoksiin verrattuna käytäntö on erilainen, niissä kun käytetään asteikon kovinta laitaa.

Tähän johtopäätökseen tuli rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela tutkiessaan eläinsuojelurikoksista langetettuja tuomioita.

Koskelan mukaan rangaistuksilla ei yleensä ole ennaltaehkäisevää vaikutusta eläinsuojelurikoksiin. Toisaalta: lievät rangaistukset ja syyttämättäjättämispäätökset eivät paranna eläinten kohtelua.

Lievät rangaistukset lähettävät viestin, että eläinten kärsimyksellä ja hengellä ei ole niin väliä. Se viesti on väärä.

Eläinten kaltoinkohtelun takana on usein inhimillinen tragedia. En tiedä, onko kyseisessä tapauksessa niin, mutta asiat harvoin ovat yksiselitteisiä.

Kun omistaja voi huonosti, se heijastuu eläimiin. Laiminlyöntiä ei silti pitäisi ymmärtää. Rikos on rikos, vaikka selittäviä tekijöitä olisikin.

Eläimiä saa kohdella pitkään huonosti, ennen kuin mitään tapahtuu. Valvontaeläinlääkärit käyvät vuosikausia samoissa paikoissa.

– Suomen eläinsuojelulaki on sellainen, että eläinten pitää antaa kärsiä vuosikausia, sanoi eräs eläinlääkäri.

Suomessa tuomittiin 167 ihmistä eläinsuojelurikoksesta vuonna 2021. Törkeistä eläinsuojelurikoksesta tuomittuja oli 14, ja heidän keskimääräinen rangaistusaikansa oli 11 kuukautta vankeutta. Vankeusrangaistus annetaan lähes poikkeuksetta ehdollisena.

Lapissa eläinsuojelurikoksesta tuomittuja oli kymmenen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittuja oli kaksi.

Eläinsuojelurikostuomioiden määrä oli kasvussa 2020-luvulle tultaessa. Myös eläintenpitokieltojen määrä kasvoi.

Suunta on oikea. Seuraavaksi pitäisi ottaa käyttöön rangaistusasteikon kovempi laita.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.