Lähes jokainen meistä on jollain lailla urheiluseuraihminen. Rovaniemen urheiluseuroissa on 18 000 seuraharrastajaa, 28 prosenttia kaupungin väestöstä.
Rovaniemelle perustettiin seuraparlamentti vuonna 2019 korostamaan seurojemme merkitystä, kehittämään liikuntaolosuhteita ja yhteistyömuotoja sekä vaikuttamaan avustus-, vuoro- ja maksupolitiikkaan.
Teimme tarveselvityksen seurojen toiminnasta ja kehittämishaasteista. Kyselyyn vastasi 58 urheilu- ja erityisliikuntaseuraa. Selvityksen mukaan seurojen suurimpana haasteena ja kehityksen jarruna nähdään puutteelliset ja toimimattomat tilat.
Toiveita paremmista tiloista on muun muassa seuraavilla harrastajaryhmillä: uimarit, kamppailulajien harrastajat, jalkapalloilijat, salibandyharrastajat, voimistelijat, golfin talviharjoittelijat, ampujat, koiraharrastajat ja musiikkiliikkujat.
Seurat eivät juurikaan omista tiloja, eniten tilat ovat kaupungin omistuksessa, jonkin verran tiloja vuokrataan myös yksityisiltä. Mielestäni se, kuka kiinteistön omistaa ei voi olla itseisarvo, kun taas liikunta on sitä – se on itsessään tärkeää eikä siihen tarvita perusteluita.
On tärkeää huomioida liikuntaa harrastavien, erityisesti lasten ja lapsiperheiden vanhempien nykytilanne. Sama harrastus alkaa samanaikaisesti eri paikoissa?
Liikuntapaikkoja voitaisiin keskittää niin, että niihin päästäisiin helpommin myös joukkoliikennettä hyväksikäyttäen. Säännöllinen ja erillinen reittiliikenne asuinpaikkojen, koulujen ja liikuntapaikkojen välillä näkyisi välittömästi rovaniemeläisten kukkarossa.
Tukemalla kestävää kehitystä säästämme aikaa harrastuksiin kulkemisessa ja polttoaineessa, kuljetaanhan harrastuksiin nyt pääosin omilla autoilla. Parkkipaikkojakin löytyisi paremmin, kun saisimme joukkoliikenteen tukemaan harrastuksia.
Jos tehtäisiin laajempi tarveselvitys, tarvittavat uudishankkeet voitaisiin toteuttaa asianmukaisin hankesuunnitelmin ja investoinnit voitaisiin aikatauluttaa järkevästi. Parhaat, myös seuratoimintaa tukevat rahoitusvaihtoehdot, olisivat arvioitavissa hyvän hankesuunnittelun myötä.
Tilatarpeita voidaan tyydyttää myös käyttämällä nykyistä kaupungin omistamaa ja tyhjillään olevaa kiinteistökantaa mahdollisuuksien mukaan.
Mikä estäisi tilatarpeiden tyydyttämistä seura- ja harrastajalähtöisesti, kestävästi ja taloudellisesti?