Jaamme yhteisen huolen siitä, miten lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat ja heidän todelliset tarpeensa huomioidaan päätöksenteossa.
Turvallinen ympäristö, vakaat ihmissuhteet ja omat kokemukset turvallisuudesta luovat vankan pohjan hyvälle elämälle heti varhaislapsuudesta lähtien. Lapset ja nuoret tarvitsevat arjessaan rinnalla kulkevia, turvallisia ja ammattitaitoisia aikuisia, joiden työskentelyssä etusijalla on lasten hyvinvointi. Valitettavasti säästökaavailut eivät tue, eivätkä mahdollista laadukasta työtä lasten ja nuorten parissa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen pitää vastata lapsiryhmien tarpeita. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun siellä työskentelee riittävästi eri ammattilaisia rinnakkain. Ryhmässä tulisi opettajan ja sosionomin rinnalla olla tarpeeksi lastenhoitajia ja avustajia.
On tärkeää huomioida kaikki varhaiskasvatuksen eri muodot, jotta voimme tarjota lapsille monipuolisen ja laadukkaan kasvuympäristön. Perhepäivähoidon merkitystä tulisi korostaa – rauhallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä on paremmat mahdollisuudet huomioida niin lapsen kuin perheen yksilölliset tarpeet.
Lapsen yksilöllisen tuen tarve on kirjattu sekä varhaiskasvatus- että perusopetuslakiin, mutta resurssit eivät ole riittävät. Tuen järjestäminen on kuntien vastuulla, mikä aiheuttaa suuria alueellisia eroja.
Koulunkäynninohjaajat tekevät laadukasta ohjaustyötä perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Työ vaatii pedagogista osaamista, tunnetaitojen ohjaamista ja kykyä huomata lasten ja nuorten tarpeita. Laadukas ohjaustyö on olennainen osa oppimista, ja lapsilla ja nuorilla on oltava oikeus saada tarvitsemaansa tukea.
Nuorisotyössä työskentelevien määrä on monessa kunnassa riittämätön, mikä on sekä nuorille että alalla työskenteleville turvallisuus- ja jaksamiskysymys. Alan ammattilaiset nostavat esiin nuorten pahoinvoinnin lisääntymisen, joka näkyy yhä nuorempien väkivaltaisena käytöksenä. Asiat, joita nuorten elämässä tapahtuu ja joita he haluavat nuorisotyöntekijän kanssa käsitellä, ovat raskaita ja vaikeita. Nuorten hyvinvoinnista ei voi tinkiä.
Päätöksiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät lapsen ja nuoren etua, on ryhdyttävä välittömästi. Toivomme, että päättäjät ottavat kentältä tulevat viestit vakavasti. Riittävät resurssit on taattava, ja palkan on vastattava työn vaativuutta.
Kirjoittaja toimii ammattialatoiminnan asiantuntijana (kasvatus- ja ohjausala) JHL ry:ssä.