Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Podcast: Miksi edes kam­pan­joi­da, kun edus­kun­ta­paik­ka vaatisi ih­met­tä? Vie­raa­na Eemeli Kajula ja Elina Kuula

Kysely: Oletko kokenut tai to­dis­ta­nut häi­rin­tää ur­hei­lus­sa?

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Kolumni

Lap­sis­ta vain puolet osaa enää uida, mutta al­taa­seen pa­kot­ta­mi­nen ei voi olla rat­kai­su

-

Lasten uimataito on heikentynyt. Tuoreimman uimataitotutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisista lapsista 55 prosenttia on uimataitoisia. Se on merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin uimataitoisia oli 76 prosenttia.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa huomattiin ensimmäistä kertaa eroja sukupuolten välillä. Pojista 60 prosenttia ja tytöistä 51 prosenttia ilmoitti olevansa uimataitoisia. Koronavuosina uinnit jäivät välistä, ja se näkyy nyt lasten taidoissa.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) suosittelee, että lukuvuoteen sisällytettäisiin kuusi uintituntia. Suurin osa kouluista jää tästä tavoitteesta.

Oppilasvastausten mukaan koulut järjestivät lukuvuoden aikana keskimäärin kaksi uintituntia. Se ei ole paljon.

Uimataitotutkimuksen mukaan oppilaista 59 prosenttia oli osallistunut koulun uintitunneille. Joka kolmas ei ollut osallistunut uintitunneille ollenkaan.

Uintiin osallistuvat useammin juuri uimataitoiset oppilaat, joten lapset jakautuvat varhain kahteen kastiin. Toiset osaavat ja osallistuvat, toiset eivät.

Tutkimukseen vastanneilla suurin syy osallistumattomuuteen oli se, että uintia ei järjestetty. Viisi prosenttia vastanneista ei halunnut osallistua, koska kokivat tilanteen ahdistavaksi.

Uimataitotutkimukseen vastanneet ovat olleet kuudesluokkalaisia. Jos vastaava tutkimus tehtäisiin yläkoulussa, vastaukset voisivat olla hyvin toisenlaisia.

Väitän, että yläkouluikäisillä suuri syy uintituntien karttelemiseen on se, että oman kehon paljastaminen ahdistaa. Kun tytöt ja pojat uivat yhtä aikaa, kuten monessa koulussa on tapana, ahdistuksesta voi tulla ylipääsemätön.

Opettajalle ilmoitetaan, että on kuukautiset, flunssa tai jokin muu ”hyväksyttävä” este, oli sitä todellisuudessa tai ei.

Vanhemmat painiskelevat omatuntonsa kanssa. Antaako lapsen ahdistukselle myöten vai pakottaako altaaseen? Uinti kun ei ole pelkkä opetussuunnitelmaan kirjattu asia vaan taito, joka voi pelastaa hengen.

Onko oikein pakottaa kehostaan epävarmuutta tunteva nuori uimapuvussa luokkatovereidensa kanssa altaaseen?

Minusta pakottaminen loukkaa nuoren oikeutta päättää itse omasta kehostaan ja siitä, miten paljon itsestään haluaa näyttää. En yleensä kannata sukupuolten erottelua toisistaan, mutta uskon, että se nostaisi uimaopetukseen osallistuvien määrää.

Toisaalta, jos uintikertoja on muutama ja ryhmäkoot mitä ovat, on toiveajattelua, että kaikki oppisivat uimaan koulussa. Varsinainen uimaopetus jää siis joka tapauksessa vanhempien vastuulle.

Kirjoittaja on toimittaja.