Yhä useampi suomalainen on lihava, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuore tilasto.
Viime vuonna jo 24,5 prosentilla aikuisista suomalaisista painoindeksi oli vähintään 30. Painoindeksi 30 on kansainvälinen raja-arvo terveyden kannalta merkittävälle lihavuudelle. Merkittävästi lihavien määrä on noussut Suomessa kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2020, jolloin heitä oli 22,5 prosenttia aikuisista.
Lihavien osuus on kasvanut lähes kaikilla hyvinvointialueilla, mutta tilastosta löytyy myös alueellisia eroja. Lihavia oli eniten Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, noin 30 prosenttia väestöstä. Lihavien osuus oli pienin Helsingin kaupungissa, noin 17 prosenttia väestöstä.
Lappi ei vielä kuulu lihavimpien hyvinvointialueiden joukkoon, mutta lihavien määrä on kasvanut kovaa vauhtia. Vuonna 2020 lihavien osuus Lapin aikuisväestöstä oli 22,6 prosenttia ja viime vuonna jo 27,9 prosenttia.
Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Lihavuus aiheuttaa niin monia sairauksia tai myötävaikuttaa niihin, että puhutaan jopa lihavuuspandemiasta.
Sairauksien kautta lihavuus rokottaa myös kansantaloutta. Varovainen arvio lihavuuden aiheuttamista lisäkustannuksista Suomen terveydenhuollolle on vähintään 3,5 miljardia euroa vuodessa. Se on 15 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Lihavuus vaikuttaa yhteiskunnan talouteen myös muulla tavoin. Se esimerkiksi lisää hoivapalveluiden tarvetta ja vähentää työn tuottavuutta. Arvio onkin, että ylipaino ja lihavuus kokonaisuudessaan maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle ainakin 5 miljardia euroa vuodessa.
Samalla täytyy muistaa, että lukujen ja tilastojen takana on ihmisiä, joiden elämänlaatua lihavuus heikentää. Lihavuus ei ole kenenkään oma valinta eikä ketään pidä siitä syyllistää.
Yksilöitä voidaan ja pitää auttaa terveydenhuollossa, mutta lihavuusongelman ratkaiseminen vaatii ennen kaikkea väestötason toimia. Professorit, Terve paino -yhdistyksen aktiivit Pekka Puska ja Pertti Mustajoki arvostelevatkin poliittisia päättäjiä siitä, ettei Suomessa ole tehty juuri mitään lihomisen pysäyttämiseksi.
Puskan ja Mustajoen mukaan väestön lihavuus johtuu muuttuneesta ruokaympäristöstä eli energiatiheiden elintarvikkeiden runsaasta tarjonnasta ja markkinoinnista. Sen vuoksi tällaisten elintarvikkeiden kulutusta pitäisi pyrkiä vähentämään esimerkiksi verotuksella. Myös THL:n pääjohtaja Mika Salminen on ehdottanut epäterveellisten ruokien verotuksen rajua kiristämistä.
Nykyinen hallitus olikin jo aikeissa korottaa makeisten ja suklaan alv:n 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin luopui korotuksesta perustellen päätöstään veromuutokseen kohdistuneella runsaalla kritiikillä ja sen EU-oikeudellisella epävarmuudella.
Terveydenhuoltoon menee Suomessa valtavasti rahaa, ja kustannuksia yritetään pienentää muun muassa palveluita karsimalla. Tähän nähden onkin erikoista, miksi päättäjät eivät ole kunnolla havahtuneet väestön lihavuusongelmaan. Yhteiskunta säästäisi huomattavia summia, jos lihomista onnistuttaisiin hillitsemään.
Verotuksen lisäksi keinoja tähän voisivat olla epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen ja varoitusten lisääminen pakkauksiin. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on jo kielletty joissakin Euroopan maissa, ja myös Suomessa on julkaistu suositus asiasta.
Myös muita vaikuttavia keinoja tarvitaan, ja yhteiskunnan täytyy panostaa niiden löytämiseen. Tähän käytetyt rahat todennäköisesti maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Hallitus päätti maaliskuussa, ettei makeisten ja suklaan arvonlisäveroa koroteta, kuten alunperin oli suunniteltu. Päätöksestä iloitaan nyt Lahdessa, jonne Fazer rakentaa uuden suklaatehtaan. Yhtiö investoi tehtaan rakentamiseen noin 400 miljoonaa euroa.
Fazer on suunnitellut tehdasta jo muutaman vuoden, mutta hanketta on hidastanut muun muassa epätietoisuus suklaan verotuksesta. Tehdashankkeen toteutumisesta kertoessaan Fazer ei salannut sitä, että hallituksen maaliskuinen veropäätös vaikutti investointipäätökseen. Arvattavaksi sen sijaan jää, kuinka paljon Fazerin suunnitelmat vaikuttivat hallituksen veropäätökseen.