Lapin metsät ovat hiilinieluja, toteaa Luonnonvarakeskuksen viimeisin virallinen raportti. Miksi avohakkuita tehdään ja miksi Lapin metsät ovat hiilinieluja?
Sotakorvausten maksaminen pakotti valtion mailla valtaviin avohakkuisiin, joita alettiin kutsua Osaran aukeaksi. Hakkuita tehtiin myös poimintahakkuina, joita voitaneen pitää jatkuvana kasvatuksena. Valtapuusto poistettiin pääsääntöisesti, mutta jäljelle jäänyt pienempi puusto ei elpynyt juurikaan. Nämä alueet on myöhemmin hakattu avohakkuina.
Helpoimmat alueet metsitettiin yleensä kulottamalla ja kylvämällä. Arvostelu oli voimakasta kaiken polttamisesta. Vaikeimmin metsitettäviin soistuneisiin ja paksukunttaisiin alueisiin oli kehitetty auraus- ja istutusmenetelmät. Toteutuksen arvostelu oli rajua: "näihin alueisiin ei koskaan tule metsää".
Maailmanpankin laina mahdollisti toteutukset. Hyviä onnistumisia tuli kiireestä huolimatta valtaosalla toteutuksista.
Yksityismailla oli myös tehty harvennus- ja poimintahakkuita vuosikymmenien ajan. Luontainen uudistaminen oli johtanut epäonnistumisiin kylmien kesien siemenen laadun vuoksi. Valtakunnan metsien inventointien osoittama surkea puusto herätti metsätalouden ja -teollisuuden.
Eduskunnassa onnistuttiin säätämään niin kutsuttu Lapin laki (1982–1997). Valtion varoin voitiin metsittää alueet, joilla kantorahatulo oikeutti rahoitukseen. Puustoa saattoi olla alle 60 kuutiota hehtaarilla ja ikää yleensä yli 100 vuotta – kasvua alle kuutio hehtaarilta vuodessa. Nämä raiskiot oli välttämätöntä saada kuntoon ja toteutukseen ryhdyttiin jämäkästi. Tänään alueet kasvavat reippaasti puuta ja biomassaa.
Uudistamishakkuut sodan jälkeen ovat lisänneet runkopuuta ja biomassaa rajusti – myös hiilinieluja. Kaikki muut metsänhoitotyöt ja hakkuut pitää myös toteuttaa oikea-aikaisesti. Uudishakkuista ei voida luopua, jos halutaan pitää kasvu korkeana.
Jatkuva kasvatus valtamenetelmänä ei sovellu Suomeen siksi, että meillä ei kasva luontaisesti varjopuita. Hakkuussa puustopääoma vähenee, eikä yleensä uudistu (valo- ja puolivarjopuut), ja laho ja korjuuvauriot leviävät varsinkin kuusikoissa. Valtakunnan metsien inventoinnit ja viralliset tutkimukset kertovat tämän kylmän faktan.