Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lapin kesä – lyhyt ja vä­hä­lu­mi­nen?

Näkökulma

Ilmastonmuutoksen yhteydessä huomio kiinnittyy usein muuttuviin talviin. Kesät ovat myös muutoksessa. Onko tämä hyvä uutinen?

Tämä kesä on käynnistynyt hitaasti, mutta muistellaan hetki viime kesää. Viime kesän keskilämpötila oli useita asteita keskimääräistä korkeampi. Pohjoisen sääasemilla mitattiin ennätyksellisen korkeita lämpötiloja. Yötkin olivat lämpimiä.

Silti tuore tutkimustulos yllätti. Viime kesän arvioitiin männyn vuosirenkaiden ja suorien havaintojen perusteella olleen Lapissa kuumin 2000 vuoteen!

Sodankylässä on tehty havaintoja vuodesta 1908 alkaen. Lapissa on ennenkin koettu kuumia kesiä, esimerkiksi vuosina 1937 ja 1972.

Nyt on kuitenkin käynnissä maailmanlaajuinen ja pitkäaikainen muutos. Suomi lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maailma keskimäärin, Lappi tätäkin nopeammin. Sodankylän aikasarjassa viisi viimeisintä kesää 2020–2024 sijoittuvat kaikki kymmenen lämpimimmän joukkoon. 2050-luvulla tällaiset kesät ovat ilmastoennusteiden mukaan tavallisia.

Suomen kesän sanotaan olevan vähäluminen. Lapissa lumi on kuulunut jokaiseen vuodenaikaan, myös kesään.

Lumi- ja jääpeitteet hupenevat koko arktisella alueella. Pohjois-Suomessa tämä näkyy muun muassa tuntureiden kesälumen vähenemisenä. Pysäyttävää on esimerkiksi Haltilla, Ritničohkkan alueella käynnissä oleva muutos.

Täältä mannerjää viimeksi koetun jääkauden loppuessa suli viimeisenä. Alueella on Suomen ankarimmat luonnonolot ja Ritničohkkan lumikenttää onkin pidetty pysyvänä. Lumenpysymä oli vielä 1990-luvulla vakaa, ja useiden neliökilometrien laajuinen. Viime elokuussa lumikentästä oli kuitenkin jäljellä enää murto-osa.

Helle ja räkkä ajavat poroja maanteille. Helteiset kesät yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä Lapissakin.
Helle ja räkkä ajavat poroja maanteille. Helteiset kesät yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä Lapissakin.
Kuva: PEKKA AHO

Kesäaikaisista lumilaikuista on ilmaston lämmetessä yleisemminkin tulossa katoava osa maisemaa. Tämä vaikuttaa kasvien ja eläinten elinympäristöihin ja muuttaa matkailun ja luontaiselinkeinojen toimintaympäristöä. Tämä on vain yksi esimerkki hypernopeasta muutoksesta, jonka läpi olemme elämässä.

Kaikki pohjoisessa ovat sopeutumassa muuttuviin vuodenaikoihin. Tämä ei ole pelkkää tekniikkaa ja paperityötä; sopeutumiseen liittyy surua ja muita tunteita, ja ruohonjuuritason tekemistä.

Lämpö hellii ihmistä. Joskus sitä vaan on liikaa, ja liian pitkään kerrallaan. Helteet aiheuttavat terveyshaittoja, etenkin perussairaille ja ikääntyneille. Poronhoidolle ja kalastukselle kuumista kesistä on riesaa: poro ei kestä kuumaa yhtä hyvin kuin kylmää, verkot on koettava useammin kuin viileällä. On uudenlaisia huolenaiheita, kuten punkit.

Pitkä kasvukausi muuttaa metsien, soiden ja tuntureiden kasvillisuutta ja vaikuttaa hyönteiskiusan ajoittumiseen ja moneen muuhun asiaan, joista kaikista meillä ei vielä edes ole selkeää käsitystä. Se tiedetään, että kuumana kesänä maasto on usein kuiva, ja maastopaloja esiintyy laajalti. Kesä 2024 toimii taas hyvänä esimerkkinä.

Toisaalta rankkasateet voivat aiheuttaa veden laatuongelmia. Muuttuvat kesäsäät ovat tulleet osaksi sote-alueiden, kaupunkien ja rakentamisen suunnittelutyötä.

Viime kesän keskilämpötila oli Sodankylässä 15,9 astetta. On laskettu, että tämän todennäköisyys oli vuoden 1900 tienoilla vain kerran 1 400 vuodessa. Nykyilmastossa todennäköisyys on kerran 16 vuodessa. Maltillisenkin lämpenemisskenaarion mukaan 2050-luvulla tällaisten kesien todennäköisyys on jo kerran neljässä vuodessa.

On vaikea sanoa, onko tämä hyvä vai huono uutinen. Ilmaston muuttuessa Lapin elämä muuttuu tavoilla, joita emme vielä tunne. Muutos on myös henkinen ja kulttuurinen. Mutta se tiedetään, että edessä on vielä monta kertaa pitkä kuuma kesä.

Sirpa Rasmus, Mika Rantanen, Jussi EronenKirjoittajat ovat Lapin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopistojen tutkijoita