– En kyllä kadehdi sua!

Seija Lappalainen, 66, hekottaa. Istumme kulttuuritalo Korundin kirjastossa, välissämme nauhuri ja edessä kieltämättä yksi oman taidejournalistin uran vaikeimmista tehtävistä.

Kuinka haastatella toimittajalegendaa, joka on Lapin Kansan kulttuuritoimituksessa vierähtäneen yli 38 työvuotensa aikana tehnyt määrättömästi haastatteluja, mutta ollut itse haasteltavana ani harvoin?

Joka tunnustautuu julkisesta ammatistaan huolimatta yksityisyyttään varjelevaksi introvertiksi? On ollut esihenkilöni 11 vuotta – ja teroittaa sivupolkujen aikana toistuvasti, ”tätä et sitten voi laittaa lehteen”?