Simojärven kaupallinen kalastaja Petri Manninen otti esiin tärkeän asian (LK 11.8.): Lapin järvissä riittää kalaa, mutta kalastajien ammattikunta ikääntyy.
Lapissa on järviä yhteensä 632 000 hehtaaria. Näistä noin 250 000 hehtaaria sopii erityisen hyvin kaupalliseen kalastukseen. Kalakanta on hyvä, kalastusoikeuksia on saatavissa ja kalankäsittelytilat ja satamat ovat kunnossa.
Kaupallisen kalastuksen saalis on viime vuosina ollut puolen miljoonan kilon luokkaa. Varovaisestikin arvioiden saalis voitaisiin ainakin kolminkertaistaa, ja kalastus olisi silti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.
Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kunnat ovat viime vuosina toteuttaneet uusien kalastajien rekrytointihankkeita. Rahoitus on tullut Lapin Kalaleaderilta ja kunnilta. Inarissa vastaava hanke on juuri alkanut. Näissä hankkeissa kokeneet kalastajat opastavat uusia yrittäjiä kalastukseen, kalojen käsittelyyn ja järvellä kulkemiseen.
Hankkeilla on saatu elinkeinon pariin jo parikymmentä uutta yrittäjää, ja kiinnostusta tuntuu edelleen riittävän. Nämä toimet ovat hyvä esimerkki siitä, että määrätietoisella kehittämistyöllä kalastuksen merkitystä voidaan kasvattaa.
Lapin järvien luontainen kalantuotanto olisi syytä huomioida myös huoltovarmuuden kannalta. Järvistämme voitaisiin vuosittain kestävästi kalastaa ainakin 5–6 miljoonaa kiloa kalaa, kriisitilanteessa enemmänkin.
Oikeilla pyydyksillä tehtynä järvikalastus ei vaadi suuria panostuksia esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että meillä säilyy kyky ja taito valmistaa ja käyttää erilaisia pyydyksiä, erityisesti erilaisia rysiä ja nuottia.
Lapin järvet tuottavat eriomaista ravintoa ilman suuria tuotantopanoksia: muikkuja, ahvenia ja haukia ei tarvitse kasvattaa ja ruokkia. Tätä ravintovarantoa on mahdollista hyödyntää nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa ja eri tahojen yhteistyötä.