Talousrikosepäilyt: Pel­lo­lai­sen ho­tel­li­yri­tyk­sen kon­kurs­si oi­keu­des­sa – ­syyt­tä­jä vaatii yrit­tä­jäneli­kol­le van­keut­ta ja lii­ke­toi­min­ta­kiel­to­ja va­ka­vis­ta ta­lous­ri­kok­sis­ta

Vaalipaneeli: "Mie­le­no­soit­ta­jien toi­min­ta kääntyy itseään vas­taan" – met­sä­ai­hei­nen vaa­li­pa­nee­li tuo­mit­si hak­kui­den es­tä­mi­sen Aa­lis­tun­tu­rin alueel­la

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lapin hy­vin­voin­ti­alueen seu­raa­va haaste on pal­kan­mak­su

Lapin hyvinvointialueen tavoite vuodenvaihteessa oli turvallinen siirtymä. Sote- ja pelastuspalvelujen siirtyminen onnistui hyvin, ja palvelujen tuottaminen on jatkunut keskeytyksettä vuodenvaihteen yli. Kaksi muuta tärkeintä tavoitetta ovat, että henkilökunta saa palkkansa ja muukin maksuliikenne toimii.

Hyvinvointialueen maksuliikenne on käynnistynyt ilman ongelmia, ja laskujakin on ehditty hyväksyä jo useiden miljoonien edestä. Myös asiakkaiden etuuksien maksaminen on jatkunut keskeytyksettä vuodenvaihteen yli. Asiakaslaskutusta vielä valmistellaan, ja siinä voi olla alkuvaiheessa joidenkin laskujen osalta vähän viivettä.

Lapin hyvinvointialue on ulkoistanut palkanlaskennan peruspalvelun Sarastialle. Hyvinvointialueella ei ole kuitenkaan käytössä uusi muualla ongelmia aiheuttanut ohjelma, vaan tuttu Personec/ESS-ohjelma, joka on ollut pitkään käytössä jo monissa Lapin organisaatioissa.

Noin 6450 vakituisen työntekijän ensimmäinen palkanmaksupäivä on perjantaina 13. päivä. Ensimmäisessä maksupäivässä maksetaan vakituisten tammikuun palkkojen lisäksi myös toiminnan päättäneiden kuntayhtymien loppuvuodelta 2022 muodostuneita vuorotyökorvauksia, lopputilejä sekä muita takautuvia eriä, joten palkkapusseja lähtee maksuun tätä enemmän.

Vakituiset työntekijät näkevät tulevan palkan tiedot verkkopankkeihin tulevista palkkalaskelmista jo maanantai-iltana 9. tammikuuta. Jos työntekijä huomaa palkkatiedoissaan korjattavaa, henkilöstöpalvelut ja Sarastia voivat tehdä korjaukset jo tällä viikolla. Näin työntekijä voi saada korjatun palkan jo heti viikonlopun jälkeen maanantaina 16. tammikuuta ylimääräisenä palkanmaksupäivänä. Määräaikaisen henkilöstön palkanmaksupäivä on kuun lopussa.

Henkilöstön palkanmaksutiedot perustuvat lähtöorganisaatioilta loppusyksyllä saatuihin tietoihin. Muuttuneita tietoja on ylläpidetty loppuvuoden ajan sekä aiempien työnantajien että Lapin hyvinvointialueen palkanlaskentaohjelmistoissa.

 Henkilöstöjohtaja Marjo Kuittisen mukaan lähtötilanne oli kuitenkin haastava, sillä manuaalisesti tehtävää työtä oli useista eri syistä johtuen paljon arvioitua enemmän. Jokaisesta siirtyvästä työntekijästä on siirtynyt noin 200 eri tietoa, joista jokainen on palkanlaskennan ja palvelussuhteen kannalta oleellinen. Henkilöstön tiedoissa on ollut lisäksi paljon muutoksia aivan viime hetkille saakka. Viimeisiä palkka-, työsopimus- ja verokorttitietoja kirjattiin järjestelmään vielä viime viikon loppuun saakka.

Henkilöstöpalvelut palkkasi tietoja päivittämään ylimääräistä työvoimaa ja teki korjauksia myös joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan.

-Kaikkemme olemme tehneet, mutta aikataulu on ollut työmäärään nähden hyvin tiukka, henkilöstöjohtaja Kuittinen toteaa.

Sote- ja pelastusalan ammattilaiset Lapin hyvinvointialueella

Sosiaali- ja terveydenhuolto noin 6100 henkilöä

Tukipalvelutehtävät noin 1340 henkilöä

Pelastuslaitos noin 180 henkilöä

Sopimuspalokuntien 900 sopimuspalokuntalaista

Suuressa organisaatiossa on ihan tavallista, että muutamien yksittäisten työntekijöiden palkoissa on palkka-ajojen jälkeen jotakin korjattavaa. Siksi hyvinvointialuekin on kokonaistilanteeseen tyytyväinen, jos selvitettävää on vain muutamien kymmenien työntekijöiden palkoissa.

- Virheet näin suuressa muutoksessa eivät luultavasti ole täysin vältettävissä, mutta olemme pyrkineet varmistamaan, että mahdollista virheistä ei koidu työntekijälle kohtuutonta haittaa. Jos palkkaa jää perjantain palkasta puuttumaan, saamme sen kyllä korjattua maanantain palkanmaksuun, kunhan saamme tiedon korjaustarpeesta. Kokonaisuutta katsottaessa tilanne näyttää hyvältä, ja suurin osa työntekijöistä tulee saamaan palkkansa ihan oikein. Yksittäistä palkansaajaahan se kokonaistilanne ei tietenkään lohduta, vaan oman palkan virheellisyys tai viivästyminen totta kai harmittaa aina kovasti, henkilöstöjohtaja Kuittinen pahoittelee.

 Tukipalveluissa toimeenpano on edennyt pääosin suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti. Hyvinvointialueen ja kuntien johdon välinen vuoropuhelu, jossa on selkeytetty organisaatioiden välisiä työnjakovastuita, on ollut säännöllistä. Lisäksi sidosryhmäyhteistyö ja niitä tukevien rakenteiden luominen on hyvässä vauhdissa.

-Merkittävä organisaatiouudistus ja sitä koskeva valmistelutyö on ollut viime vuonna erittäin työllistävä ja tekemistä riittää vielä uudistuksen ”siirtymävuodelle” 2023, hallintojohtaja Harri Tiuraniemi toteaa.

Kehittämis- ja strategiapalveluissa tietohallinto on ollut eniten työllistetty, mutta tilanteisiin on pystytty reagoimaan suhteellisen nopeasti. Järjestelmien ja teknologioiden osalta on ollut yksittäisiä haasteita, mutta kaikki on saatu kuitenkin ratkaistua.

-Yksittäisillä käyttäjillä on ollut haasteita järjestelmiin kirjautumisen tai järjestelmien käytön kanssa, mutta mitään suurempaa tai systemaattisempaa ongelmaa ei ole havaittu. Vanhojen tietojen siirroissa on havaittu jonkin verran virheitä. Virheet ovat olleet sen kaltaisia, että tiedot eivät ole siirtyneet tai siirtyneet tiedot ovat olleet virheellisiä, toteaa kehitysjohtaja Mikko Häikiö.

Pelastuspalveluja on vuodenvaihteen aikana hyvinvointialueelle siirtymistä enemmän kuormittanut matkailuun liittyvät tehtävät.

-Joulukuussa oli alustavien tilastotietojen mukaan 18,4 prosenttia enemmän tehtäviä kuin vuotta aiemmin ja 15,2 prosenttia enemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun ensimmäinen kolmannes on ollut vielä vilkkaampi. Jos tämä tällaisena jatkuu, tammikuun tehtävämäärän kasvu verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on reilut 32 prosenttia, arvioi pelastusjohtaja Markus Aarto.

 Lähes 8000 lappilaista vaihtoi työnantajaa uudenvuoden yönä. Suurin osa henkilöstöstä siirtyi liikkeenluovutuksella ilman erillistä hakumenettelyä vastaaviin virkoihin ja toimiin, missä he ovat työskennelleet aiemminkin.

Viime vuonna valmisteluvaiheessa hyvinvointialueelle valittiin sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä satakunta henkilöä lähinnä erilaisiin johto- ja hallintotehtäviin. Jos työntekijöitä ei löytynyt sisäisessä hakumenettelyssä, tehtävät laitettiin julkiseen hakuun. Lisäksi hyvinvointialuejohtajan virka oli alun perinkin julkisesti haettavana.

Käytännössä hyvinvointialueen henkilöstöjaosto perusti loppuvuodesta hyvinvointialueelle 5803 tointa ja 1334 virkaa, joihin työntekijät ja viranhaltijat siirtyivät vanhoina työntekijöinä, entisen palvelussuhteen ehdoilla. Ansaitut lomat siirtyivät mukana, ja palkka ei lähtökohtaisesti muuttunut, jos tehtävät pysyivät samana. Palkkojen harmonisointi alkaa myöhemmin ja kestää useita vuosia.

Uudessa organisaatiossa muun muassa monet johtamiseen ja hallintoon liittyvät ammattilaiset voivat palvella keskitetysti kokonaista palvelualuetta tai koko hyvinvointialuetta. Tästä syystä kaikkia siirtyviä toimia ja virkoja ei tarvita jatkossa, vaan osa niistä lakkautetaan myöhemmin tänä vuonna. Näillä näkymin lähes kaikki näissä tehtävissä työskennelleistä on jo valittu auki olleisiin tehtäviin, jää eläkkeelle tai siirtyy alkuvuoden aikana muihin tehtäviin. Noin 25 hyvinvointialueen palvelukseen siirtyneen työntekijän aiemmat työtehtävät ovat päättyneet tai päättymässä ja uusia ei vielä ole osoitettu. Suurimmalle osalle heistäkin on kuitenkin jo tulevia työtehtäviä mietittynä.

-Irtisanomisia meillä ei siis tällä hetkellä näytä olevan tulossa kuin mahdollisesti aivan yksittäisiä, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Henkilöstölle muutos näkyy nyt alkuvuodesta enemmän kuin asiakkaille, sillä useat koko henkilöstön käyttämät sisäiset ohjelmat yhtenäistyvät. Hyvinvointialue ottaa käyttöön muun muassa yhtenäisen työajanseurantajärjestelmän, ja sen käyttöönotto on vielä osittain kesken. Henkilöstön työterveyspalveluja tuottavat edelleen samat toimijat kuin lähtöorganisaatioissakin.