Pääkirjoitus

Lännen usko Uk­rai­nan so­ta­me­nes­tyk­seen hiipuu, mikä näkyy myös tuen mää­räs­sä – verisen sodan jat­ka­mi­sel­le löytyy yhä vä­hem­män pe­rus­te­lu­ja

Venäjän hyökkäyssodan 2-vuotispäivää vietetään lauantaina lännen kannalta synkissä tunnelmissa. Uutiset rintamalta kertovat, että Ukrainan joukot ovat suurimmassa ahdingossa sitten kesän 2022, jolloin näytti hetken siltä, että Venäjä valtaa koko maan.

Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan tappio alueluovutuksineen on nyt realistinen mahdollisuus. "Tässä tilanteessa ei ole mitään syytä puhua Ukrainan voitosta vaan siitä, pystyykö Ukraina pitämään nykyiset rintamalinjat. Ja vastaus on, ettei pysty", hän arvioi (LK 21.2.).

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt pian kaksi vuotta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt pian kaksi vuotta.
Kuva: Genya Savilov / AFP / Lehtikuva

Vielä viime kesänä lännessä uskottiin, että Ukraina kykenee valtaamaan Venäjälle menettämänsä alueet takaisin Krimiä myöten. Ukraina valmisteli suurhyökkäystä, jota ei lopulta nähty koskaan. Käänne tapahtui syksyllä, kun Ukrainan hyökkäysyritykset pysähtyivät Venäjän puolustuslinjoihin.

Nyt pallo on Venäjällä. Tiedustelutietojen mukaan se suunnittelee suurhyökkäystä tavoitteenaan koko Itä-Ukrainan valloitus.

Samaan aikaan lännen usko Ukrainan sotamenestykseen hiipuu. Enää vain yksi kymmenestä eurooppalaisesta uskoo Ukrainan voittoon. Kompromissiratkaisua pidetään sodan todennäköisimpänä lopputuloksena. Se tarkoittaisi, että osa Ukrainasta jäisi Venäjän haltuun. Vielä vuosi sitten yli puolet eurooppalaisista katsoi, että Ukrainan tulee saada kaikki vallatut alueet takaisin.

Uskon hiipuminen näkyy lännen aseavussa. Moni länsivaltio on keskittynyt vahvistamaan omaa puolustustaan siinä pelossa, että Venäjä kääntää aseensa seuraavaksi heitä vastaan. Jopa Ukrainan suurin tukija USA empii – viimeisin apupaketti on ollut jumissa kongressissa kuukausia republikaanien toimesta. Uhkakuvana on avun loppuminen, jos ja näillä näkymin kun Donald Trump palaa Valkoisen talon isännäksi.

Ukraina kärsii ase-, ammus- ja miespulasta. Sotilaat ovat taistelun uuvuttamia, ja reservit käyvät vähiin. Vapaaehtoisia taistelijoita on yhä vähemmän. Samaan aikaan Venäjän asetuotanto kasvaa, ja se saa aseita Kiinasta ja Pohjois-Koreasta. Lisäksi Venäjä on onnistunut korvaamaan menettämänsä joukot uusilla sotilailla.

Ukrainan tappio ei ole ollut tähän asti vaihtoehto Ukrainalle, eikä lännelle, mutta nyt sekin mahdollisuus on noussut esiin. On luultavaa ja jopa todennäköistä, ettei Ukraina kykene valtaamaan menettämiään alueita takaisin.

Lännessä on pelätty, että voitto Ukrainassa rohkaisee Venäjää hyökkäämään seuraavaksi Nato-maan kimppuun, mikä voisi johtaa 3. maailmansotaan. Pelko on ollut pääsyy sotilaalliselle tuelle – Ukrainan on katsottu taistelevan myös lännen puolesta. Enää tästäkään ei tunnuta olevan yhtä varmoja.

Vaikuttaa siltä, että osa Euroopan maista pyrkii ottamaan etäisyyttä sotaan. Tätä on vaikea ymmärtää, sillä sodan lopputuloksella on iso vaikutus länteen, jolla on sitä paitsi tukitoimiensa myötä yhä vastuu taistelun lopputuloksesta.

Pahin skenaario on, että Putin voittaa ja valtaa koko Ukrainan. Paras skenaario on, että Ukraina voittaa ja saa alueensa takaisin. Todennäköisin vaihtoehto on, että sota päättyy Ukrainan torjuntavoittoon ja aluemenetyksiin.

Tältä pohjalta sotaa ei ole syytä jatkaa, vaan kaikki voimavarat on suunnattava siihen, että Ukrainaan saadaan mahdollisimman pian rauha.


P.S.

Kaikki sodat päättyvät joskus. Myös Ukrainassa koittaa lopulta rauha, mistä on tosin vielä pitkä matka rauhanomaiseen rinnakkain eloon saati ystävällismielisiin väleihin. Ukrainalaisten on vaikea antaa tapahtunutta anteeksi venäläisille. Vihanpito jatkuu ja siirtynee tuleviin sukupolviinkin. Uudet konfliktit ovat mahdollisia, ellei sitten Venäjällä nähdä jossain vaiheessa vallankumousta ja aitoja katumusharjoituksia aluepalautuksineen. Tosin tämä lienee yhtä todennäköistä kuin sateenkaarilippu Kremlin salossa.