Huhtikuussa valittava eduskunta aloittaa työnsä säästöpaineiden keskellä, mutta korkeakoulutuksesta kukaan ei ainakaan vaalien alla halua säästää.
Suurin osa nykyisistä eduskuntapuolueista haluaa nostaa korkeakoulutettujen osuutta reippaasti. Kaikki isot puolueet torjuvat ajatukset lukukausimaksujen laajentamisesta ja opiskelijoiden tukien leikkauksista, joita valtiovarainministeriö väläytti mahdollisina vaihtoehtoina noin viikko sitten.
STT pyysi neljää suurinta puoluetta kertomaan tavoitteistaan. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n kommentit saatiin puhelimitse, keskustan sähköpostitse. Muiden puolueiden kantoja tarkasteltiin poliittisista ohjelmista tai pyydettiin puoluetoimistoilta.
Perussuomalaiset kriittisin
Kaikki viime vaaleissa eduskuntaan valitut puolueet lisäisivät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja ainakin jossain määrin. Suurimmat puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat houkutella Suomeen myös lisää kansainvälisiä opiskelijoita.
Kunnianhimoisin lähitulevaisuuden tavoite on SDP:llä, joka haluaisi korkeakouluttaa 60 prosenttia alle 35-vuotiaista 2030-luvulla.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan tavoitteemme tarkoittaa ensi vaalikaudella 40–160 miljoonan euron lisärahoitusta aloituspaikkoihin (vuositasolla), varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo.
Kokoomuksen sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala vakuuttaa, että hallituksessa kokoomus vastustaisi koulutusleikkauksia. Puolue lisäisi korkeakoulujen aloituspaikkoja ja on esittänyt korkeakouluille myös miljardin euron pääomitusta.
Perussuomalaiset on kriittisin korkeakoulutustavoitteita kohtaan. Sen mukaan myös korkeakoulutusta on tarpeen lisätä etenkin työvoimapula-aloille, mutta ei "keinolla millä hyvänsä".
– On tärkeää saada kaikille suomalaisille koulutus, mutta kaikkien ei tarvitse olla korkeakoulutettuja, sanoo puheenjohtaja Riikka Purra.
Ei kannatusta lukukausimaksuille
Keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP linjaavat vaaliohjelmissaan, että suomalaisten opiskelun on säilyttävä maksuttomana. Myös SDP ja perussuomalaiset kertovat tukevansa maksutonta opiskelua suomalaisille, mutta jälkimmäinen korottaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden nykyisiä lukukausimaksuja.
Myöskään kokoomus ei Multalan mukaan kannata uusia lukukausimaksuja tai suoria leikkauksia opiskelijoiden tuista.
– Opintososiaalisia etuuksia on jo muutettu lainapainotteisemmiksi. Se ei ole se suunta, johon tulisi jatkossa mennä, hän sanoo.
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto linjaavat, että opiskelijoiden tukia pitäisi parantaa.
Taustalla koulutustason hyytyminen
Suomessa noin 40 prosentilla 25–34-vuotiaista oli vuonna 2021 korkeakoulututkinto. Osuus on pudonnut OECD-maiden keskitason alapuolelle.
Suomen virallinen tavoite on, että vuonna 2030 tutkinnon hankkisi vähintään puolet nuorista aikuisista. Tämän ilmoittavat tavoitteekseen myös kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
SDP:n tavoite on tätä vielä korkeampi, ja vihreät haluaisi nostaa osuuden jopa 70 prosenttiin 2040-luvun aikana. Perussuomalaiset puolestaan tyrmää prosenttitavoitteen.
Puolueet eivät kerro suoraan, mistä kohteista ne ottaisivat tarvittavan rahoituksen. Korkeakoulujen rehtorineuvostot ovat arvostelleet, että tälläkään hallituskaudella tehtyjä koulutuspaikkalisäyksiä ei ole rahoitettu tarpeeksi.
Puolueista korostetaan, että koulutusrahoista tullaan päättämään osana laajempaa budjettisuunnittelua ja niiden on tarkoitus kantaa tulevaisuudessa hedelmää.