Viime vuonna Ville Köönäkin tunnettu, myös tangomarkkinoilla kilpaillut laulaja Ville Köngäs muistutti Kemin nuorisotyöntekijää ja tapahtumatuottajaa Tuomas Laajokea siitä, että tänä vuonna tulee täyteen kymmenen vuotta Kemi Factorin toiminnan alkamisesta.
Köngäs oli yksi toiminnassa mukana olleista nuorista.
Vuosien aikana Kemi Factorissa on ollut mukana ainakin 40 bändiä ja niiden kautta satoja nuoria. Toiminnan koskettamien ihmisten lukuun voi lisätä myös bändien kuulijakunnan.
Asiaa päätettiin juhlistaa kaksipäiväisellä tapahtumalla. Tämän viikon tiistaina järjestetään Factori Workshop ja keskiviikkona Factorifest.
Kemi Factori aloitti työpajan toimintamallilla kaupungin sisäisen kehittäjähankkeen kautta. Alkuvaiheessa hankkeen muotoilijana oli Jani Rojola. Jo tuossa vaiheessa kaupungissa järjestettiin runsaasti tapahtumia, ohjelmassa olivat ainakin Coronarock ja Easy Living in Kemi.
– Ajateltiin, että kootaan työpajaksi Factori, missä on nuorten musiikkitoimintaa. Mukana oli myös mediapaja ja studio, Laajoki sanoo.
Kohderyhmänä oli nuoria, jotka olivat työttömiä työnhakijoita ja kiinnostuneita musiikista. Pajalla he pystyivät perustamaan Factori-bändin, joka esiintyi eri tapahtumissa.
Ensimmäinen toimintapaikka oli Sauvo-talossa tiloissa, joissa oli aikoinaan toiminut elokuvateatteri. Sauvon salissa pystyttiin järjestämään tapahtumia, muun muassa indie-elokuvafestari Kemin Taiteiden yössä.
– Siellä oltiin ensimmäiset viisi vuotta ja se oli todella hyvä paikka. Saatiin olla ytimessä.
Viisi vuotta myöhemmin Factori muutti Huvikumpuun. Aiemmista tiloista lähteminen tuntui aluksi isolta muutokselta. Toiminnassa tiloilla on suuri rooli.
Siinä vaiheessa, kun tilat löytyivät Huvikummusta, oli päällä koronapandemia. Samaan aikaan Rock Academy -hanke pyöri.
– Tuntui, että olosuhteet olivat syöneet toimintaedellytyksiä.
Silti toiminta pystyttiin pitämään yllä ja siitä saatiin tuloksia.
Tuossa vaiheessa Laajoella oli myös työpari Rock Academy -hankkeessa. Rock Academyssa idea oli, että bändejä ohjataan ja sparrataan sekä toimitaan samalla ikään kuin tuottajina. Toiminta tähtäsi biisien julkaisemiseen ja musiikkivideoiden tekemiseen.
– Nyt kun jälkeen päin katsoo Kemi Factorin Youtube-kanavaa, niin siellä on hyvää matskua. Ne ovat hyvää jälkimarkkinointia bändeille ja kaupungille, Laajoki toteaa.
Musiikkilajeja ei ole rajattu. Mukana on ollut raskasta musiikkia soittavien bändien lisäksi räppäri, trubaduuri ja kitaristi, joka teki itse luuppeja.
Laajoki jakaa edelleen aikansa Huvikummulla toimivan Factorin ja tapahtumatuottajan työnsä välillä.
Esiintyjät
Factoriworkshop
Tiistaina Huvikummulla
Aso Brännkärr kertoo keikkamyynnistä, kiertuetuotannoista, artistikehityksestä, markkinoinnista ja extreme-laulamisesta.
Heikki Kakko Slow Fall -yhtyeestä järjestää kitara workshopeja. Hän soittaa kappaleita playthrough:na ja kertoo saundimaailmoistaan. Lisäksi tietoa hänen lavakalustostaan.
Dande Kemppainen kertoo DIY-toiminnasta musiikkialalla.
Factorifest
Keskiviikkona Corner Innissä
Esiintyjät ikärajattomassa osuudessa: Incendere, Betongrave, Herkon, Eelis Hyvärinen ja Pulse.
Esiintyjät ikärajallisessa osuudessa: Tonne, Skullrod, Rob the Dog, Harha, Vera Alice, Osaamispiste ja Bliniks.
Toiminnassa on tärkeää nuorten omaehtoisuus. Nuoret tekevät itse, mutta saavat neuvoja, jos pyytävät.
– Täällä vastataan kyllä kaikkiin kysymyksiin mitä bändit esittävät. Käännämme kaikki kivet, että löydämme jonkin vastauksen.
Musiikkitoiminnassa on tärkeää yhteisöllisyys, mutta Laajoki ei näe yhteisöllisyyden tekemistä ylhäältä ohjatusti mahdollisena. Sitä ei voi pakottaa. Jos sille luodaan puitteet se voi kuitenkin syntyä.
– Sosiaalinen ympäristö on tärkeä. Nuoret ikään kuin puhkeavat kukkaan, kun he saavat olla tekemässä sitä, mistä itse tykkäävät. Sellainen on hyvä ympäristö.
Valtteri ”Dande” Kemppainen esiintyy sekä Factoriworkshopissa tiistaina, että Tonne-bändinsä kanssa Factorifestissä keskiviikkona.
Hän kertoo olleensa mukana Factorin toiminnassa sen alussa, vaikkakaan ei omien sanojensa mukaan aivan sen ytimessä. Hän kertoo workshop-tapahtumassa DIY, eli tee-se-itse -tekemisestä musiikkialalla.
– Oma tarinani lähti seiskaluokalta. Soitin bändissä, ja ei mennyt kauaa, kun oltiin jo keikalla ja jäin hommaan kiinni. Olin jo silloin alkanut kyselemään lähialueen bändeiltä, että tulkaa tekin tänne soittamaan. Tein sitä myös lukioajalla.
Kun ikää tuli lisää, keikkoja pystyi tekemään vähän enemmän reissun päällä. Alussa paikkoja löytyi Torniosta, Simosta, Rovaniemeltä ja Oulusta.
– Muutin Tampereelle 2017, opiskelin media-alaa ja otin julistepuolen haltuun. Jo aiemmin olin tehnyt levyn kansia ja muita. Nykyisin hallussa on tarrojen ja flyereiden teko sekä digimarkkinointi.
Kemppaista pyydettiin yhdessä vaiheessa mukaan bändiin, jonka basisti oli lähtenyt yhtyeestä, mutta bändillä oli tulossa Euroopan kiertue. Kiertueelle lähteminen oli oivaltamisen hetki.
– Minulle ulkomailla soittaminen ensimmäisen kerran tuntui maagiselta. Samalla tajusin, että voin kysyä bändejä Suomeen samalla, kun esiinnyin Saksassa, Ruotsissa tai Norjassa. Nyt minulla on verkostoja Jenkeissä, Brasiliassa, Kolumbiassa, Meksikossa.
Homma menee usein niin, että jos suomalainen bändi lähtee ulkomaille keikoille, se voi pyytää sikäläisen bändin mukaan samalle keikalle mukaan. Ulkomailla ollessa puolestaan voi kysyä, kiinnostaisiko paikallisia bändejä lähteä Suomeen esiintymään.
– Tämä kaikki toimii DIY:nä, en mä siitä rahaa ota.
