Hallitusohjelmansa mukaisesti Orpon hallitus on uudistamassa kuntien rahoitusta ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta. Osana tätä hanketta kuntaministeri Ikonen (kok.) asetti selvityshenkilö Arto Sulosen ja Eero Laesterän valmistelemaan valtionosuusuudistuksen taustoitusta. He jättivät raporttinsa 16. joulukuuta.
Raportissa tuodaan esille voimalaitosten kiinteistöveron sisällyttäminen tasaukseen. Nyt kunta saa voimalaitosten kiinteistöveron kokonaan itselleen, joka on perusteltua muun muassa pysyvän haitan näkökulmasta. Jos hallitus linjaa, kuten selvityshenkilöt esittävät, voimalaitosten kiinteistövero tasataan osana kuntien rahoitusjärjestelmää.
Käytännössä voimalaitoskuntien hyödyt jaetaan, mutta haitat jätetään voimalaitoskunnalle. Kestävyysperiaatteiden mukaisesti paikallinen, sosiaalinen hyväksyttävyys voimalaitoksille heikkenisi, mikä hankaloittaisi uusiutuvan energian investointeja.
Mahdollisen uudistuksen suurimmat häviäjät löytyvät selvityshenkilöiden raportin mukaan Lapista. Eniten uudistuksesta kärsisi Rovaniemi (3,6 miljoonaa euroa). Keminmaa menettäisi miljoonan, Kemijärvi 0,96, Tervola 0,94 ja Simo 0,72 miljoonaa euroa. Isoimmat voittajat olisivat lähinnä etelän suuret kaupungit.
Uudistus olisi viimeinen naula arkkuun uusiutuvan energiahankkeiden osalta. Edellytykset vihreän, oikeudenmukaisen siirtymän etenemiselle vähenisivät olennaisesti. Miksi kunta hyväksyisi voimalaitosten haitat, jos hyödyt valuisivat etelään?
Tämä näkyisi muun muassa Kemijärvellä, johon on suunnitteilla pumppuvoimalaitoksia ja lisää tuulivoimaa. Hankkeiden eteneminen tarvitsee sosiaalisen toimiluvan paikallisilta. Jos järjestelmä haittojen kompensoinnista murentuu, edellytykset luvan saamiselle vaikeutuvat moninkertaisesti.
Lappilaisten on syytä olla hereillä kuntavaalien lähestyessä ja valvoa etujaan herkeämättä. Selvityshenkilöiden raportin perusteella voidaan todeta, että Lapin voimalaitoskunnille on luvassa kylmää kyytiä, jos asiassa ollaan nyt hiljaa.
Lokakuussa valtiovarainministeriö ja ministeri Ikonen tiedottivat, että kuntien valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Alkuperäinen tavoite oli, että se olisi saatu voimaan jo 2026 alusta. Liekö lähestyvillä vaaleilla ollut myös osuutta asiaan?