Ihmisten aiheuttamista ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta puhutaan paljon. Pohjoisen asukkaan ei ole helppo hahmottaa, onko omilla toimilla merkitystä suuressa kuvassa.
Ympäristöhaittoja on mahdollista vähentää esimerkiksi kiertotalouden keinoilla. Kiertotaloutta voidaan toteuttaa isosti vaikkapa rakennusteollisuuden materiaalivalinnoissa tai pienemmin kuluttajien arkisilla teoilla.
Mittakaavasta riippumatta kiertotalouden tavoite on päästöjen ja energiankulutuksen pienentäminen sekä neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen. Kiertotalouteen kuuluva ajatus kohtuullisuudesta istuu maalaisjärkeen, vaikka yksittäinen teko olisikin pisara valtameressä.
Arjen kiertotalous on toiminut maatiloilla ja pihapiireissä aikoinaan hyvin. Tavaroita huollettiin ja materiaalit käytettiin loppuun samalla, kun ravinteet kiersivät pellosta pöytään ja takaisin. Tämän kokeneiden sukupolvien edustajia löytyy yhä ja heiltä nuoremmilla on paljon opittavaa.
Biojätettä ei kaikilla käytännössä synny, kun jopa kahvinpurut ja kananmunankuoret käytetään kasvualustojen parantamiseen eikä ruokaa heitetä pois. Kyläyhdistyksissä perinteisiä kiertotaloustaitoja on ylläpidetty uusiokäyttämällä tekstiilit räsymattoihin, vuokraamalla astiastoja ja tiloja asukkaille sekä kierrättämällä tavaroita sekä yhdistysten toiminnassa että kirpparitapahtumissa.
Maaseutuyhteisöissä on tehty pitkään vapaaehtoistyötä myös ympäristön tilan parantamiseksi. Pitkäjänteiset vesistökunnostushankkeet, perinnemaisemien hoito tai vanhojen kulttuuri- ja hiilinieluina toimivien puurakennusten entisöintitoimet eivät onnistu ilman yhdistyksissä tehtyä talkootyötä. Moni järvi jatkaisi rehevöitymistään ja vieraskasvi leviämistään, jos ei olisi vireitä kyläläisiä ja mökkiläisiä, jotka seuraavat arjessaan lähiluonnon tilaa.
Toisaalta huonot perinteet elävät maaseudullakin tiukassa. Vaikka keinot jätteen kierrättämiseen uusiksi tuotteiksi kehittyvät jatkuvasti, eivät kaikki metalliromut ja kodinkoneet tahdo löytää reittiään uudeksi raaka-aineeksi.
Julkisen liikenteen puuttuessa yksityisautoilu on lähes välttämätöntä, vaikka kimppakyytien ja arjen ennakoinnin avulla turhia kilometrejä onkin mahdollista karsia. Toisaalta maalla asuminen voi vähentää painetta turhaan kuluttamiseen, kun vapaa-aikaa tulee vietettyä muualla kuin kauppakeskuksissa. Metsän mustikoita ei kiinnosta, ovatko kumisaappaat viimeistä huutoa tai vähän paikatut.
Paljon on kiinni asenteesta. Kohtuullinen kulutus arjessa, yhteisöllinen ympäristöstä huolehtiminen ja uudet, innovatiiviset ratkaisut voivat houkutella maaseudulle ihmisiä, jotka etsivät tapoja elää mahdollisimman kestävästi.
Lapissa luonto ja neljä vuodenaikaa vetävät etätyöläisiä ja yrittäjiä puoleensa. Heille ympäristö voi olla enemmän hyvinvoinnin ja jaksamisen kuin taloudellisen toimeentulon lähde.
Turvaamme elävät kylät ja hyvinvoivan luonnon myös tulevaisuudessa, kun kyliä ja maaseutua kehitetään kestävä kehitys mielessä. Rahoitusta erilaisiin hankkeisiin on toistaiseksi hyvin tarjolla, mukaan tarvitaan enää innokkaita tekijöitä.
Kirjoittaja on kiertotalouskoordinaattori Peräpohjolan Leader ry:n Kiertotalous ruohonjuurella-hankkeessa.