Luonnossa kasvit, puut ja rakennelmat ovat nyt monin paikoin Lapissa näyttävän huurteen ja kuuran peittämiä.
Vaikka kansankielessä puhutaan kuurasta ja huurteesta usein sekaisin, ne ovat kuitenkin eri asia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan huurre ja kuura syntyvät eri tavalla.
Kuura muodostuu ilmatieteenlaitoksen mukaan silloin, kun kaasuolomuodossa oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääksi kylmälle pinnalle. Tällöin olomuoto ei käväise missään vaiheessa nesteenä eli prosessi tapahtuu ilman vesipisara-vaihetta, yleensä selkeinä ja kylminä öinä.
Ikkunan tai vaikkapa jään pinnalle syntyvissä kuurankukissa ja kuvioissa vesihöyry voi olla peräisin ilmasta tai esimerkiksi lähellä sijaitsevasta sulasta. Kosteutta saattaa irrota myös jään läpi.
Huurre puolestaan syntyy, kun alijäähtyneet vesipisarat jäätyvät osuessaan kylmään pintaan, usein esimerkiksi jäätävässä sumussa. Huurteen syntyessä sää näyttää utuseilta tai sumuiselta.
Ilmassa voi olla alijäähtynyttä vettä kovallakin pakkasella Usein pilven sisässä olevat pisarat ovat nestemäisessä muodossa, vaikka lämpötila on pakkasella. Riittävän paksusta sumupilvestä muodostuu tihkusadetta, joka silloin tällöin yltää maahan asti. Silloin sataa jäätävää tihkua eli alijäähtynyttä vettä.
Huurretta ja huurretykkyä syntyy usein etenkin tuntureiden keskivaiheilla, juuri puurajan alapuolella. Tämä johtuu siitä, että korkeilla paikoilla pilvien alareunat ovat usein riittävän matalalla ja niissä olevat alijäähtyneet pisarat tarttuvat puihin.
Lyhyesti voidaan siis sanoa, että kuura muodostuu suoraan vesihöyrystä, huurre alijäähtyneistä vesipisaroista.
Koostamme lukijoidemme huurteisista ja kuuraisista maisemista galleriaa kaikkien nautittavaksi. Voit lähettää kuvan tästä linkistä tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lapinkansa.fi. Laita kuvaasi mukaan tieto mistä päin Lappia kuva on otettu.