Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kuo­lin­apua ei tule sank­tioi­da

Englannin parlamentin alahuone äänesti äsken kuolinavun laillistamisen puolesta. Asia on entistä ajankohtaisempi Suomessakin.

Itsemurhassa avustaminen ei Suomen rikoslain mukaan ole kriminalisoitua, koska itse teko eli itsemurha ei ole kriminalisoitua. Kuolinavussa lääkäri antaa potilaalle tämän itsensä nautittavaksi kuoleman aiheuttavat lääkkeet. Onko lääkäri erilaisessa asemassa kuolinaputilanteessa ammattinsa johdosta?

Potilaan tärkeä perustava oikeus on oikeus yksityiselämän suojaan, joka kattaa oikeuden määrätä itsestään ja kehostaan. Perustuslaki turvaa useita perusoikeuksia, jotka liittyvät potilaan itsemääräämisoikeuteen ja oikeuteen päättää omasta hoidostaan. 1992 säädetty laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittää laintasoisesti potilaan oikeuksia.

Lääkäriavusteisesta kuolemasta puhuttaessa nostetaan esiin käsitteet suojeluvelvoite ja laiminlyönti. Katsotaan, että lääkärillä on velvollisuus suojella potilastaan kuolemalta ja kuoleman estämisen tekemättä jättö olisi laiminlyönti.

Jos henkilö on toivonut kuolemaansa, voidaanko ajatella, että lääkärin olisi tullut estää potilaan kuolema? Katsotaanko lääkärin lyövän laimin erityisesti säänneltyyn oikeusasemaan eli vastuuasemaan perustuvia velvollisuuksiaan?

Kirjoittajat toivovat, ettei potilaan pyytämää, lääkärin antamaa kuolinapua sanktioida.
Kirjoittajat toivovat, ettei potilaan pyytämää, lääkärin antamaa kuolinapua sanktioida.

Epävarsinaisten laiminlyöntirikosten mukaiset tilanteet liittyvät siihen, että tekijä ei ole estänyt tiettyä seurausta, vaikka hänen tehtävänä on ollut huolehtia siitä, ettei seurausta, kuten vammaa tai kuolemaa synny.

Jos potilas haluaa kuolla ja lääkäri antaa siihen välineet, tuskin voidaan ajatella, ettei lääkäri tietäisi seurauksista. Tuleeko lääkärin tässäkin tilanteessa vastoin potilaan tahtoa huolehtia siitä, ettei seurausta synny? Tällainen lääkärin vastuu voidaan kyseenalaistaa potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistuttua kerrotuin tavoin oikeusjärjestyksessä.

Avustaminen lääkkeellisesti joudutetussa kuolemassa ei ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa, mutta profession kielteinen ammattieettinen kanta avustettuun lääkkeelliseen kuolemaan saattaa johtaa ammatillisiin hallintosanktioihin.

Olisi suotavaa, että lääkärin osallistuminen lääkkeellisesti avustettuun kuolemaan tilanteessa, jossa potilas vapaaehtoisesti ja harkiten toivoo kuolemansa nopeuttamista ja jolla on kuolemaan johtava, sietämätöntä kärsimystä ja/tai olennaista toimintakyvyn vajausta aiheuttava sairaus, on hyväksyttävää. Siksi sitä ei tule sanktioida.

Juha Hänninenpalliatiivinen lääkäri, Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry:n puheenjohtaja
Raimo Lahtirikosoikeuden professori emeritus, Helsingin yliopisto