Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kun­ta­po­li­tiik­ka jar­rut­taa vihreää siir­ty­mää

Kirjoittaja ihmettelee Kittilän kuntapäättäjien enemmistön tuulivoimavastaisuutta.
Kirjoittaja ihmettelee Kittilän kuntapäättäjien enemmistön tuulivoimavastaisuutta.
Kuva: Anssi Jokiranta

Sallassa pysäytettiin tuulivoimahankkeiden valmistelu, Kittilässä valtuusto päätti lykätä kaavoitusta. Jos tavoitteena on perehtyä asiaan paremmin, kannattaa hankkia lisää tietoa eikä lykätä tiedonhankintaa, siinä saattaa jäädä junasta.

Yksityismetsätalouden vuotuinen liiketulos on Lapissa noin 63 euroa hehtaarilta. Tuulivoiman myötä metsämaan tuotto vastaisi Etelä-Suomen metsämaiden huipputulosta. Tulo olisi tarjolla maanomistajalle ilman omaa työpanosta tai kuluja, metsätalouden harjoittaminen alueella olisi yhä mahdollista. Lisäksi kunnat menettäisivät miljoonien kiinteistöverotulot, vuokratuloista maksettavat ansiotuloverot ja rakentamisajan tulot.

Matkailun tuoma rahavirta oli 17 Kittilän valtuutetun mielestä riittävä syy estää tuulivoiman rakentaminen. Kittiläläisten verotettavat ansiotulot ovat 22,2 miljoonaa euroa. Maksaako matkailun keikkatyöläinen veronsa Kittilään? Tuulivoimaloiden vuotuiset maanvuokratulot olisivat jopa suuremmat kuin Levin Ski Resortin vuositulos (3,4 miljoonaa euroa). Miljardiluokan matkailutuloista puhutaan, mutta harvemmin summista, joilla veronmaksajat pääomittavat matkailua. Tuulivoimaloihin ei veronmaksajien rahaa sijoiteta.

Poroelinkeinolla on suuri kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys, muttei suurta taloudellista merkitystä. Se käyttää korvauksetta yksityisten metsiä ja peltoja liiketoimintaansa, ja yrittää estää omistajaa käyttämästä omaisuuttaan tarkoituksiinsa. Se ei ole yksityisomaisuuden suojan tai lain mukaista. Ilmastonmuutos haittaa myös poroelinkeinoa ja haitan tärkein torjuntakeino on fossiilisten polttoaineiden vähentäminen.

Ilman hiilidioksidia ja vedestä erotettua vetyä pysytään yhdistämään käyttökelpoiseksi polttoaineeksi, biodieseliksi. Vedyn kustannustehokas tuotanto on mahdollista tuulienergialla. Vedyn avulla saadaan oma vihreä ”öljylähde”.  Olisi hulluutta luopua vihreästä energiasta varsinkin, kun tuulivoimaloiden haittavaikutukset poroelinkeinoon eivät edes ole varmoja. Pelkästään Peittoselän tuulivoimapuisto Kittilässä pienentäisi OX2:n laskelmien mukaan kittiläläisten hiilijalanjälkeä 700 000 ekv tonnia vuodessa.

Valtuuston tehtävä ei kuntalain mukaan ole päättää asioista itsevaltaisesti, vaan sen on otettava aktiivisesti selvää kuntalaisten mielipiteistä ja kuulemisen jälkeen toteuttaa asiat heidän tahdon mukaisesti. Sitä tuulivoimassa ei ole Kittilässä tehty. Eteläkittiläläiset haluavat mahdollisuuden rakennuttaa tuulivoimapuistot mailleen tuottamaan vihreää sähköä ja tuloja sekä itselleen että koko kunnalle.