Neuvottelut kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina. Sopimusten piirissä on noin puoli miljoonaa palkansaajaa, ja ne ovat päättymässä huhtikuun lopussa.
Hoitajaliitto Tehyn ja sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten puheenjohtaja Millariikka Rytkönen korostaa, että neuvotteluja käydään puhtaasti alakohtaisina. Hän ei halua puhua esimerkiksi vientialojen määrittämästä palkankorotusten yleisestä linjasta tai heidän tavoitteistaan suhteessa siihen.
Yleisen linjan mukaiseksi tasoksi on muodostunut 7,8 prosenttia kolmessa vuodessa.
– Vaikka Orpon hallitus kuinka yritti saada palkkamonttulakia ja sitoa käsiä, niin meillä on ihan edelleen Suomessa sopimusvapaus ja neuvotteluosapuolten neuvottelu- ja sopimusoikeudet. Niitä ei ole millään tavalla lainsäädännöllä rajoitettu, Rytkönen sanoo.
– Meitä eivät ole ennenkään sitoneet muiden alojen ratkaisut, eivätkä sido nytkään.
Rytkönen ei halua avata vielä tässä vaiheessa palkankorotustavoitteita prosentteina eikä euroina.
"Vientivetoinen palkkamalli jäykistää neuvottelemista"
Palkankorotustavoitteista ei halua vielä puhua tarkemmin myöskään opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Katarina Murto.
Hän toteaa, että vuoden vaihteessa voimaan tullut niin sanottu vientivetoinen palkkamalli on jo nyt heijastunut käynnissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin, ja se jäykistää palkoista ja työehdoista neuvottelemista. Malli rajoittaa valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia ylittää esityksissään yleistä linjaa.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK voimakkaasti ajoi tätä vientivetoista palkkamallia lakiin. Ja he haluavat pitää kiinni siitä katosta. Ja tietysti me nähdään, että se on lattia, eli vähimmäistaso, Murto sanoo.
Työnantajaa edustavan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas pitää yleistä linjaa kunta- ja hyvinvointialalle kalliina. Hän huomauttaa, että taloustilanne on hyvinvointialueilla vaikea ja kunnissakin lähivuosina heikkenevä.
– Julkinen rahoitushan on kokonaisuus, ja alalla ei oikein ole muita rahoituslähteitä. Ei sillä tavalla tehdä tulosta, mitä yritykset tekevät. Tämä on aina vähän haaste, Nybondas-Kangas sanoo.
Palkkaohjelman jatkosta neuvotellaan
Edellisellä sopimuskierroksella vuonna 2022 sovittiin alalle myös viisivuotisesta palkkaohjelmasta. Sen myötä ensi vuodelle on tulossa 0,8 prosentin ja sitä seuraavalle 1,2 prosentin korotus, jos ohjelmaa ei irtisanota.
Sekä Rytkönen että Murto korostavat, että ohjelmasta on pidettävä kiinni ja tulevat sopimuskorotukset on neuvoteltava niiden päälle.
KT:n Nybondas-Kangas taas katsoo, että palkkaohjelman jatkosta neuvotteleminen on osa sopimusneuvotteluita.
– Samoja rahojahan ne ovat, sama mistä lähteestä ne tulevat. Niin nyt halutaan totta kai keskustella myös tämän kehittämisohjelman jatkosta tässä yhteydessä.
Pidemmät vuorolistat ja yötyöhön helpotus
Neuvotteluissa sovitaan paitsi palkoista, myös tekstikysymyksistä. Niihin liittyvistä tavoitteista Rytkönen nostaa esiin yötyötä tekevien työajan lyhentämisen. Hän sanoo, että näin toimitaan esimerkiksi Norjassa.
Toinen tavoite liittyy työvuorosuunnitteluun. Rytkösen mukaan hoitajat saavat yleensä työvuorolistat vain kolmeksi viikoksi kerrallaan, kun monilla miesvaltaisilla aloilla sykli on huomattavasti pidempi.
Murto nostaa esiin tavoitteen luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamisesta ja vahvistamisesta.
