Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kunnat voivat edistää maalle muut­toa, ve­ro­tu­lot kas­va­vat muuton myötä

Maaseutukunnalla on etuja ja haasteita. Elämä, elinkeinot ja väestörakenne ovat muuttuneet. Siinä missä 1960-luvulla melkoinen osa maaseudun ihmisistä eli ja sai toimeentulonsa lähellä omavaraistaloutta etupäässä pientiloilla, perhetiloilla kotona töitä tehden, hoitaen karjaa, maata viljellen  ja metsätöitä tehden, nykyään on jäljellä enää vähän maatiloja, karjatiloja vain harvassa. Pieniltä perhetiloilta saatiin kovalla työllä yksinkertainen toimeentulo.

Lapset näkivät vanhempiensa paljon raskasta työtä vaativan elämän. Useimmat nuorista lähtivät kaupunkiin kouluihin ja jäivät sille tielleen opintojen jälkeen työpaikkojen ääreen. Väki väheni maaseudulla. Monet muuttivat Etelä-Suomeen tai Ruotsiin leveämmän leivän toivossa. Maaseutukunnan ikäjakauma muuttui. Tämä vaikutus jatkui ja vahvistui, kun perheen perustamisikäisiä oli yhä vähemmän.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita