Barbaarimainen sota Ukrainassa on aiheuttanut lieveilmiön, joka uhkaa luontoamme. Biotalouden esitaistelijat ovat urakalla ryhtyneet kannattamaan metsien lisähakkuita, uusia kaivoksia ja tuulivoimaa sekä tuoreimpana tapauksena vesivoiman lisärakentamista. Tätä pidän suorastaan irvokkaana, sillä harva hanke tuhoaa ympäristönsä ekosysteemin yhtä totaalisesti.
Toimia perustellaan siten, että nykyaikaisella tekniikalla projektit voidaan toteuttaa luontoa kunnioitten, jotta vihreä siirtymä saataisiin kestävästi käyntiin. Tämä osin aluepolitiikkaan nojautuva kuvitelma on harhainen, sillä luonnonvarojen käyttöön nojautuva talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti.
Ainoa keino torjua realisoituvaa ilmastokriisiä on väestönkasvun ja kulutuksen nopea leikkaaminen, mihin myös meidän on osallistuttava. Henkilötasolla mukaan pääsee, kun tehostaa kierrätystä, vähentää sähkönkäyttöä ja ruokahävikkiä, jota pidän erityisen järjettömänä.
Vaikka koko Pohjois-Suomi kaivettaisiin täyteen kaivoksia ja valjastettaisiin sähköntuotantoon, sillä ei asiaa ratkaistaisi – lähinnä syvennettäisiin luontokatoamme.