Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille vapautta järjestää kaavoitusprosessi ja toimia yhteistyössä yksityisten kanssa. Kumppanuuskaavoitusta on sovellettu Rovaniemellä kiistellyssä Sairaalanniemen kaavoituksessa. Myös Lapinmaan "tornikorttelissa" on kyse kumppanuudesta.
Kumppanuuskaavoituksessa kaupunki tekee yhteistyötä rakennusliikkeen ja/tai maanomistajan kanssa prosessin alusta lähtien. Kumppanuuksien lisääntyessä kaupunkisuunnittelu on muuttumassa markkinavetoisemmaksi. Tästä onkin Rovaniemeä arvosteltu kyseisten kaavoitusten yhteydessä.
Kumppanuuskaavoituksen tavoite on nopea prosessi, mikä on sinänsä perusteltua. Perinteisesti kaupunki kaavoittaa alueen, jonka jälkeen haetaan tonteille rakentajat. Usein ne löytyvät, mutta aina niitä ei löydy kaavan jäädessä hyödyntämättä.
Kumppanuus ei ole aina ongelmatonta. Kaavoituksen yleisesti hyväksytty periaate on ollut, että sen tulisi olla mahdollisimman vapaata maahan kohdistuvasta yksityisestä intressistä. Ajavatko maanomistajien intressit lopulta yleisen edun edelle? Onko päätöksiä valmisteltu ohi demokraattisen prosessin? Nousevatko talousarvot sosiaalisia arvoja tärkeämmäksi? Pyrkiikö kaupunki kumppanina yleisen hyvän edistämiseen?
Valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville asetettu Lapinmaan korttelin kaavaluonnos antaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa kaavaan. Arinan aloitteesta liikkeelle lähteneen muutoksen tavoitteet olisi ehkä pitänyt esitellä julkisesti heti hankkeen vireille tullessa. Kaavaehdotuksen sisältö saattaisi olla toisenlainen. Tähän kiinnitti huomiotaan myös arkkitehti Harri Hautajärvi, joka pitää (LK 9.9.) kaavaluonnosta jopa pahimpana esimerkkinä maanomistajille räätälöidystä kaavasta.
Lapinmaan korttelin luonnoksessa erityisesti tornihotelli ja ehkä yllättäen kaavaan ilmestynyt toinenkin tornitalo herättävät eniten kritiikkiä. Tornihotellin sijoittamista kävelykadun varrelle kritisoidaan siitä aiheutuvan varjostuksen takia. Parempi paikka olisi ollut korttelin keskellä. Tornihotelli alueella ei ole sinällään ennenkuulumatonta, vain sen mittakaava ympäröiviin rakennuksiin nähden arveluttaa.
Rovaniemen kaupunginjohtaja puolustaa (LK 13.9.) Lapinmaan korttelin kaavaprosessia. Hänestä se on tulos yhteistyöstä maanomistajien kanssa. Jos näin on, sopinee kysyä sitä, onko voimakkaasta kritiikistä päätellen kaupungin oma visio yleistä hyvää ajavasta kaupunkikuvasta hämärtynyt?